Nahkiaisen rauhoitusaika päättyi eilen ja sen kalastus on jälleen sallittua. Ennen vanhaan nahkiaista pyydettiin pajuista tai katajasta valmistetuilla merroilla. Nykyisin mertojen materiaalina on usein metalliverkko ja mertojen lisäksi nahkiaista pyydetään nahkiaisrysillä.
Suomen vesissä elää vakituisesti kaksi nahkiaislajia: nahkiainen ja pikkunahkiainen. Nahkiaisten elämä jakautuu kahteen erilliseen osaan: useita vuosia kestävään joen pohjamudassa vietettyyn toukkavaiheeseen ja muodonmuutoksen jälkeiseen aikuisvaiheeseen meressä. Syksyllä aikuiset nahkiaiset aloittavat nousun rannikkojokiin, jossa ne kutevat seuraavana keväänä. Nahkiaiset menehtyvät pian kudun jälkeen.
Nahkiainen on herkullista naposteltavaa. Nahkiaisten valmistus tapahtuu perinteisesti hiillostamalla, paistamalla tai säilömällä etikkaliemeen. Nahkiaisia paistetaan kuumassa uunissa vieri viereen ladottuina. Parhaimmillaan ne ovat juuri uunista otettuina. Suurin merkitys nahkiaisen pyynnillä on Läntisessä Suomessa Pohjanmaalla ja Satakunnassa, mutta myös Kaakkois-Suomessa Kymijoella on pitkä perinne nahkiaisen pyynnissä.
– Kymijoella kesä on ollut kuiva ja joessa on vähän vettä, joten todennäköisesti nahkiaisen pyynti pääsee kunnolla vauhtiin vasta myöhemmin syksyllä, toteaa Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Petri Päivärinta.
Paras nahkiaisten pyyntiaika on syksy, mutta nahkiaisten on havaittu nousevan Kymijokeen pitkin talvea jopa vasta keväällä juuri ennen kutua. Nahkiaista on Suomessa tutkittu varsin vähän ja sen elintavoista ei tiedetä tarpeeksi.
Nahkiainen on rauhoitettu 1.4.–15.8. välisen ajan. Nahkiaisen pyyntiin tarvitaan kalastonhoitomaksu (18–69-vuotias) ja paikallinen vesialueen omistajan lupa. Nahkiainen on monen muuan vaelluskalan tavoin kärsinyt vesirakentamisesta, ojituksista sekä vedenlaadun heikkenemisestä. Tämän lisäksi nahkiaisen nousua ja lisääntymistä hankaloittaa vedenkorkeuden vaihtelu ja kuivat syksyt.
Lisää nahkiaisesta ja sen paikallisesta pyynnistä:
Kalatalouden Keskusliiton esite nahkiaisesta
Toiminnanjohtaja Petri Päivärinta, Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0500 253 261
Kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh 044 4931 457
