Suomesta on tavattu tähän mennessä 100 kalalajia. Oudoimpien vieraiden joukossa on mm. sillihai vuodelta 1871. Vakituiseen maatamme asuttavat noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on jokaisen melko helppo saada pyydettyä. Lajien runsaus vaihtelee alueittain. Etelä-Suomessa on runsaammin lajeja kuin Pohjois-Suomessa. Merialueella on omat lajinsa sisävesiin verrattuna.

Ahven
Suomen kansalliskala. Tavataan lähes koko Suomessa, aivan pohjoisinta Suomea lukuunottamatta. Tämä raitapaita nappaa niin mato-onkeen, pilkkiin kuin uistimeenkin, mutta ui suurin joukoin myös katiskaan. Herrrrkullinen savukala.

Hauki
Rantojemme krokotiili ja tunnetuin petokalamme. Sitä tavataan koko Suomen alueella. Ryhtyy saalistamaan muita kaloja 5 cm pituisena parikuisena pikkukalana. Suurimmat hauet painavat yli 15 kg ja ovat tokaluokkalaisen mittaisia. Hauki on vapakalastajan tutuimpia saaliskaloja.

Kiiski
Limainen ja piikikäs ahvenen sukulainen. Tavallisesti 10-15 cm mittainen. Tarttuu helposti kesällä onkeen ja talvella pilkkiin. Ei käytetä enää ruokakalaksi. 100 vuotta sitten suurta ja arvostettua herkkua, jota vietiin Pietarin markkinoille.

Kuha
Sameitten ja rehevien vesien petokala. Laajentanut elinaluettaan pohjoiseen viime vuosina runsaista istutuksista ja suotuisista lämpimistä kesistä johtuen. 50 cm kuha painaa kilon verran, suurimmat 10 kg. Nappaa mielellään syvällä uitettuun jigiin, mutta jää hyvin kiinni myös verkkoon. Ravintoloiden gourmetruokaa. Kuhalla on 42 cm alamitta

Lahna
Vesien rehevöitymisen myötä runsastunut voimakkaasti meren ulkosaaristoa myöten. Suosii reheviä vesiä, mutta viihtyy hyvin myös niukkaravinteisemmissakin. Liikkuu parvissa ja etsii ruokansa pohjalta. Tarttuu helposti onkeen, jonka syötti on viritetty pohjan läheisyyteen. Isoa lahnaa voi olla vaikea nostaa rannalle tavallisilla onkivälineillä. Vanhan kansan savu- ja uunikala.

Pasuri
Muistuttaa suuresti lahnaa. Jää kuitenkin pienikokoisemmaksi. Silmä suurempi suhteessa pään kokoon kuin lahnalla. Hyvin tavallinen onkikala rehevillä kaislikkorannoilla. Onkikala, jota ei juuri käytetä ruokakalana.

Sorva
Punaevä ja punakontti nimet kuvaavat hyvin tätä yleistä särkikalalajiamme. Sorvan evät ovat kirkkaan punaiset ja väri säilyy hyvin myös vanhemmillakin kaloilla. Yksi kauneimpia suomalaisia kaloja. Nappaa perinteiseen mato-onkeen. Sopii hyvin mm. kotiakvaarioon.

Särki
Tavallisin ja tutuin särkikalamme. Runsastunut voimakkaasti vesien rehevöitymisen myötä. Hauen herkkua. Tarttuu hanakasti jokaiseen onkeen. Ruokakalana aliarvostettu vaikka herkullinen.

Säyne
Särkikalojen tehopakkaus. Suurikokoiseksi kasvava särkikala, jota luullaan usein isoksi särjeksi. Erotuksena kylkiviivan suomujen suurempi lukumäärä. Nappaa hanakasti kiinni hauelle tai taimenelle tarjottuun uistimeen ja on kova taistelija vavan päässä. Voidaan valmistaa graavikalaksi siian tapaan.

Apua tunnistukseen
Apua vaikeasti tunnistettavien särkikalalajien oppimiseen löydät Suomen kalojen tunnistusoppaasta.

Apua bongaukseen
Ideoita kalojen bongaukseen löydät Bongaa 50 fisua kirjasta.