Vieraskieliset kalastajat ovat arkipäivää vesillämme. Kalatalouden Keskusliiton kyselyn mukaan kalastuksenvalvojat kohtaavat vieraskielisiä kalastajia kaikkialla Suomessa, erityisesti rannikkoalueella. Kalastuksenvalvontatyötä voi kuitenkin hankaloittaa yhteisen kielen puuttuminen.
Kalastuksenvalvojien tehtävänä on neuvoa kalastajia, valvoa kalastussäädösten noudattamista sekä välittää tietoa kalastukseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta valvojan ja kalastajan välillä. Yhteisen kielen puuttuminen voi kuitenkin hankaloittaa neuvontaa, sääntöjen selittämistä ja valvontatilanteiden sujuvaa hoitamista.
Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontaa ja vieraskielisiä kalastajia koskevaan kyselyyn vastasi 64 kalastuksenvalvojaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustivat noin 70 kalatalousaluetta ja toimivat kalastuksenvalvojina järvi-, joki- ja merialueilla. Kyselyn tulokset kuvaavat varsin kattavasti kalastuksenvalvonnan nykytilannetta ja monikielisen neuvonnan tarpeita.
– Kalastuksenvalvonnassa kohdataan yhä useammin kalastajia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, kertoo kalatalouden erityisasiantuntija Anne Mäkelä Kalatalouden Keskusliitosta.
Kyselyyn vastanneista kalastuksenvalvojista 59 % kohtaa vieraskielisiä kalastajia toistuvasti tai lähes jokaisella valvontakerralla. Erityisesti rannikkoalueilla vieraskielisiä kohdataan hyvin usein. Suuri osa tilanteista voidaan hoitaa englanniksi tai jotain muuta yhteistä kieltä hyödyntäen.
– Yhteisen kielen puuttuminen on kuitenkin haaste kalastuksenvalvonnassa, Mäkelä jatkaa.
Kalastuksenvalvojista 63 % kohtaa tilanteita ilman yhteistä kieltä vähintään muutamia kertoja vuodessa ja 36 % kohtaa niitä toistuvasti tai lähes jokaisella valvontakerralla.
Kalastuksenvalvonta on kalastajien neuvontaa
Kyselyn perusteella monikielinen viestintä on vakiintunut osaksi kalastuksenvalvonnan arkea. Vieraskielisiä kalastajia kohdataan säännöllisesti kaikkialla Suomessa. Tilanteet ilman yhteistä kieltä ovat niin yleisiä, että ne hankaloittavat valvontatyötä merkittävästi.
Ratkaisuksi haasteellisiin neuvontatilanteisiin kalastuksenvalvojat toivovat selkeitä, visuaalisia ja nopeasti käytettäviä monikielisiä materiaaleja, jotka toimivat sekä puhelimella että paperilla. Materiaalin tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen ja saatavilla erityisesti venäjäksi, ukrainaksi, viroksi ja englanniksi.
– Olemme hankkeen tiimoilta vielä vastaamassa näihin kalastuksenvalvojien toiveisiin, Mäkelä toteaa.
Monikielinen neuvonta kalastuksenvalvonnassa -kysely on osa Kalatalouden Keskusliiton hallinnoimaa ja maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamaa Kalastuksenvalvontahanke 2026–2027 nimistä hanketta.
Anne Mäkelän esitys kalastuksenvalvonnasta on osa Kalatalouden Keskusliiton tänä vuonna Lahdessa 29.-30.9.2026 järjestettävien ja Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamien Rannikon kalatalousaluepäivien ohjelmaa.
Lisätietoja kyselyn tuloksista ja kalastuksenvalvonnasta:
Kalatalouden erityisasiantuntija Anne Mäkelä Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 757 7979
