Vaalit
Eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2023. Kevään vaaleissa on tärkeää huomioida Suomen ainutlaatuiset kalavedet ja tuoda maamme kalatalouden tilanne esiin. Kalatalouden Keskusliitto on laatinut tuleviin vaaleihin vaalitavoitteet, joilla viemme kalatalouden viestin äänestäjille ja ehdokkaille. Kolme suurinta tavoitettamme löydät alta:
1. Kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen
Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Kotimaista kalaa tulee kannattaa myös huoltovarmuudenkin kannalta. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvä kotimaisen kalan edistämisohjelma on saatava täyteen vauhtiin ja toimintaan. Ohjelman myötä kalatalousalalle avautuu lisää työpaikkoja, ruokavalion hiilijalanjälki pienenee ja kalan terveyshyödyt näkyvät myös Suomen kansassa. Kotimaista kalaa syömällä myös vesistömme voivat paremmin, sillä ravinteita poistuu vesistöistä kalan mukana.
"Nosta kotimainen kala pöydälle näissä vaaleissa!"
2. Tuki osakaskuntien yhdistämisille ja osakaskunnille
Kalavesien omistuksen ja hoitamisen perusyksiköt, osakaskunnat kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko, pirstaleisuus sekä toimijoiden ikääntymisestä tai vähyydestä johtuva osakaskuntatoiminnan hiipuminen. Osakaskuntien taloudellinen tukeminen yhdistämistoimitusmaksuja keventämällä tai yhdistymisiä helpottamalla toisi ratkaisuja näihin ongelmiin. Edellisvuosina yhdistämistoimitusmaksuja on korotettu joka vuosi. Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon. Myös osakaskuntien toimintaa ohjaava yhteisaluelaki vaatii päivityksen!
"Muista osakaskuntia - osakaskunnat ovat kalavesien omistuksen ja hoidon perusta"
3. 65 vuotta täyttäneiden ikäperusteinen vapautus kalastonhoitomaksusta on poistettava tai ikärajaa on nostettava
Kalastajista noin neljäsosa on täyttänyt 65 vuotta (Luke) ja heidän osuutensa on ikärakenteemme johdosta edelleen kasvamassa. Noin 5000 kalastajaa vapautuu kalastonhoitomaksuista enemmän vuosittain vanhemmasta päästä kuin tulee nuorista 18 vuotta täyttävistä maksun piiriin. Yläikäraja tuli kalastuslainsäädäntöön vuonna 1997 poliittisen lobbauksen myötä ilman vaikutusten arviointia eikä 65 vuotta ole enää ollut Suomessa vanhuuseläkkeen raja.
Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet mediassa ja tiedotteissa:
Kalastus liikunta- ja kulttuuriedun käyttökohteeksi (Lehdistötiedote 8.2.2023)
Fiske bör ingå som en motions- och kulturförmån (Lehdistötiedote 8.2.2023)
Kalastus on liikuntaa – Kalastajan Kanava (8.2.2023)
Kalastus liikuntaedun käyttökohteeksi (Vetouistelulehti 8.2.2023)
Valitse kotimainen kala kevään eduskuntavaaleissa (Lehdistötiedote 27.2.2023)
Rösta för inhemsk fisk i vårens riksdagsval (Lehdistötiedote 27.2.2023)
Esitys: Myös 65 vuotta täyttäneiden tulisi maksaa kalastonhoitomaksu (Lehdistötiedote 23.3.2023)
Förslag: Även 65-år fyllda borde betala fiskevårdsavgift (Lehdistötiedote 23.3.2023)
Yli 65-vuotiaille esitetään uutta kuluerää: 47 e/vuosi (Talouselämä 23.3.2023)
Esitys: Kalastonhoitomaksu myös yli 65-vuotiaille? (Erälehti 23.3.2023)
Myös 65 vuotta täyttäneiden tulisi maksaa kalastonhoitomaksu (Vetouistelulehti 23.3.2023)
Katso Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet perusteluineen tästä:
Eduskuntavaalit 2023: Kalatalouden Keskusliiton kalatalousohjelma