Kalastuslaissa kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoitaminen on osoitettu vedenomistajan tehtäväksi. Kalavesien hoidon keskeisinä tavoitteina ovat kalavarojen kestävä käyttö ja kalojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen. Tavoitteisiin tulee pyrkiä ensisijaisesti kalastusta ohjaamalla ja kalojen elinympäristöä kunnostamalla. Mikäli nämä toimet eivät riitä, kalastusmahdollisuuksia voi parantaa istuttamalla kaloja.

Vedenlaatu

Kalavesien hoitoon kuuluvat myös vedenlaadusta ja muusta ympäristöstä huolehtiminen. Elinvoimaiset kalakannat edellyttävät, että vesistön vedenlaatu on kunnossa. Suomen vesien tilaa heikentää rehevöittävien aineiden, fosforin ja typen kuormitus. Ensisijaisesti vedenlaatuongelmat on ratkaistava päästöjen lähteellä. Jos lähteeseen ei ole mahdollista vaikuttaa, voidaan joissakin tilanteissa oireisiin puuttua kunnostavilla toimenpiteillä vesiympäristössä. Vedenlaatuongelma voi liittyä myös veteen päässeisiin haitallisiin aineisiin.

Tietoon perustuva kalavedenhoito

Kalavedenhoidollisia toimenpiteitä ei pidä tehdä ilman tutkittua tietoa vesistöstä ja sen kalakannoista. Kun suunnittelet kalaveden hoitoa tai tarvitset neuvoja, ota yhteyttä paikalliseen kalatalousneuvontaan. Vesialueen omistaja ja kalatalousalue voivat yhteistyössä kalatalousneuvonnan kanssa tuottaa tietoa alueen kalakannoista koekalastuksilla, kirjanpitokalastuksella tai muilla keinoin. Hyvin suunnitellut asetelmat ja pitkät aikasarjat samoja menetelmiä toistaen ovat avainasemassa tietoon perustuvassa kalavedenhoidossa.

Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Vesistöjen kunnostuksen ja hoidon tarkoituksena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttöä tai turvata vesistön hyvän tilan säilyminen. Kunnostuksilla parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä, luonnon- ja maisemansuojelua, lähiympäristön viihtyvyyttä ja rantakiinteistöjen arvoa. Kunnostuksien avulla pyritään myös turvaamaan uhanalaisten lajien elinolosuhteita, esimerkiksi virtavesikunnostuksilla pyritään luomaan taimenille ja lohille uusia lisääntymis- ja poikasalueita.

Suomessa on arvioitu olevan 1 500 kunnostustarpeessa olevaa järveä. Jokivesistöistä suurin osa on padottu ja perattu. Erityisesti Etelä-Suomessa pienvedet (purot, joet ja lähteet) ovat uhanalaistuneet.

Kunnostustoimet tulee aina valita kohteen mukaisesti, sillä toimenpiteiden toimivuus riippuu aina kohteen ominaisuuksista. Ennen kunnostustoimien aloittamista tulee perustiedot kohteen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä jo olla tiedossa.

Vesikasvillisuuden niittoon ja hoitokalastukseen riittää useimmissa tapauksissa kohteena olevien maa- ja vesialueiden omistajien suostumus. Laajamittaisille hankkeille ja ruoppauksille voi olla tarve hakea vesilain mukainen lupa. Luvantarve on hyvä tarkistaa suunnitteluvaiheessa ottamalla yhteyttä ELY-keskukseen.

Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa vesistöjen kunnostusmenetelmistä. Lisäksi kaikille avoin Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta.