Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykset käsittelevät muun muassa  kalastuslupia, kalastusta, kalastuksenvalvontaa, vesialueiden omistamista, osakaskuntia sekä kalastuslakia. Selaa kysymykset läpi ja katso löydätkö vastauksen etsimääsi. Mikäli vastausta ei löytynyt, ota yhteyttä. Löydämme kyllä vastauksen kysymykseesi.

Kalastusluvista kysyttyä

Kalastusluvat herättävät kysymyksiä ja hyvä niin! On erittäin tärkeää ottaa selvää lupa-asioista, kun suunnitellaan kalaan lähtöä tai kalastetaan tuntemattomilla vesillä. Todellisuudessa kalastuslupa-asiat on tehty Suomessa nykypäivänä yllättävänkin mutkattomaksi – yhdellä luvalla eli kalastonhoitomaksulla avautuu runsaasti vesiä kalastettavaksi lähes koko Suomessa. Suomessa ennen voimassa olleet läänikohtaiset viehekalastusmaksut ja kalastonhoitomaksut saattavat mennä yhä tänä päivänä sekaisin.  On toki muistettava, että vesialueen omistajat päättävät myös tarvittavista lisäluvista esimerkiksi jos kalastaa usealla vavalla tai pyydyksillä. Tästä syystä lupa-asiat on syytä selvittää aina vesistökohtaisesti!

Vastaus: Onkiminen, pilkkiminen ja silakanlitkaus ovat jokaiselle kuuluvia yleiskalastusoikeuksia ja maksuttomia kalastusmuotoja. Jos kalastat vieheellä tai perholla ja olet 18–64-vuotias tulee sinun maksaa kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla. Muihin kalastustapoihin kuten verkko-, koukku- ja rysäkalastukseen sekä uisteluun usealla vavalla tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi aina kalaveden omistajan lupa.

Vastaus: Kalastonhoitomaksun voi maksaa Metsähallituksen Eräluvat-kaupassa, puhelimitse tai palvelupisteessä.

 Lue lisää kalastonhoitomaksusta ja maksutavoista tästä

Vastaus: Kyllä täytyy. Kalastonhoitomaksu pitää olla suoritettu kalastettaessa muulla tavoin kuin jokamiehen onginta- pilkintä- ja silakanlitkausoikeudella kaikilla 18–64 vuotiailla. Maksuvelvollisuus päättyy, kun 65-vuotta on tullut täyteen. Jos kalastusta tulee harjoitettua vain muutaman kerran kalenterivuoden alettua kunnes täyttää 65 vuotta, voi olla edullisinta maksaa kalastonhoitomaksu seitsemän tai yhden vuorokauden jaksoissa.

Vastaus: Maksu on maksettava vaikka kalastaisikin vain omalla vesialueella. Kalastuslakiin ei ole sisällytetty maksusta vapauttamista mainitsemallasi perusteella.

Vastaus: Kalastusmaksut kannattaa maksaa, sillä kyseessä on korvamerkitty raha, joka  tulee takaisin käyttöön kalatalouden hyväksi. Maksamalla huolehdit tulevien vuosien saaliistasi. Toisaalta ”vapaamatkustajat”, eli maksun laiminlyöjät syövät sinun kalaasi. Rangaistukset eivät ole tässä oleellisia vaan se, että maksuja voidaan hyvin perustella. Tällä hetkellä rikesakko kalastonhoitomaksun laiminlyömisestä on 100 euroa.

Kalastonhoitomaksuvaroista osa käytetään suoranaisiin kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Sen lisäksi osa muusta rahoitettavasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa. Nykyään näiden varojen käyttö onkin huomattavasti monipuolistunut. Niitä käytetään mm. kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen. Määrärahoilla ei kuitenkaan tueta valtion kalataloushallinnon toimintaa.

Vastaus: Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos on mukana ainoastaan verkonsoutajana etkä käsittele pyyntivälineitä pyyntitapahtuman yhteydessä.

Vastaus: Kalastonhoitomaksu koskee yhtä vavoistasi. Kolmelle muulle vavalle joudut hankkimaan vesialueen omistajan luvan. Monin paikoin on saatavana laajoja vesialueita kattavia ns. yhtenäislupia. Selvitä lupa-asia hyvissä ajoin ennen kalastamaan menoa. Lupien myyntipaikat ja niiden sisältö ja hintakin ovat vaihtelevia. Soita tutulle ranta-asujalle kyseisellä paikkakunnalla, jos mahdollista. Luvan myynti on sijoitettu usein kyläkauppaan, huoltoasemalle tai kioskille.  Myös nettimyynti on yleistymässä. Tietoja kalastusalueiden myymistä yhtenäisluvista kannattaa hakea netistä, myös www.ahven.netin kautta.

Vastaus: Jos kalastaa muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla,  tulee maksaa valtion kalastonhoitomaksu. Sen lisäksi pyydyksille tarvitaan kalaveden omistajan lupa. Näiden lupien myynti on usein järjestetty alueen huoltoasemien tai lähikauppojen välityksellä. Paikkakunnalla vakituisesti asuvilta rannanomistajilta kannattaa myös kysyä, miten lupien myynti järvellä on järjestetty.

Vastaus: Kalastus ei saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä rannan omistajalle, ympäristölle, muille kalastajille tai vesilläliikkujille. Tarkkaa määritelmää, sille kuinka lähellä toisen rantaa saa kalastaa ei ole, mutta suositeltavaa olisi pitää ainakin kymmenien tai satojen metrien väliä riippuen vesistöstä. Pelisilmää saa käyttää vesillä liikkuessa ja kalastettaessa!

Vastaus: Kalastusrajoitus.fi -palveluun on merkitty vaelluskalavesistöjä (oranssilla) ja muita kieltokohteita (punaisella). Vaelluskalavesistöissä onginta, pilkintä ja kalastonhoitomaksulla tapahtuva viehekalastus on kielletty koski- ja virta-aluiella, eli paikoissa, missä vesi silmin havaittavasti virtaa. Hyvin harvassa paikassa on kieltoalue merkitty maastoon.

Palvelussa on kuitenkin vielä puutteita, kaikki vaelluskalavesistöt eivät siinä vielä näy. Vielä tässä vaiheessa ei siis pysty saamaan täyttä varmuutta kalastuksen sallittavuudesta palvelun kautta, jos kalastaa virtaavassa vedessä.

Padon alapuolella kalastus on aina kiellettyä 100 metrin matkalla joten siinä ei veden virtaavuus tai virtaamattomuus merkitse mitään.

Koskikalastuskohteet sisältyvät niihin oranssilla merkittyihin kalastusrajoitus.fi palvelussa. Tosin kaikkiin kohteisiin ei ole myytävänä lupia. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä kohteesta, kannattaa kyseisen alueen kalatalouskeskukselta kysyä, onko luvanmyyntiä.

Vastaus: Koska ongessa on kela, määritellään se kalastuslain mukaan heittovälineeksi ja tällöin on oltava maksettuna kalastonhoitomaksu.  Jos kalastaa useammalla kelaongella tulee lupatarpeet selvittää paikalliselta vesialueen omistajalta osakaskunnista tai kalatalousalueelta. Yleensä usealla vavalla kalastamiseen tarvitaan myös vesialueen omistajan lupa.

Kalastuksenvalvonnasta kysyttyä

Kalastuksenvalvonta herättää tunteita suuntaan jos toiseen. Tosiasia on se, että kalastuksenvalvonnalla turvataan myös sinunkin kalansaaliit sekä sääntöjen puitteissa tapahtuva kalastus. Ilman valvontaa vesistömme olisivat kuin Villi länsi ja tämä näkyisi heikentyneinä kalakantoina. Valvonnasta kysellään paljon, joten tässä yleisiä kalastuksenvalvontaan liittyviä kysymyksiä

Vastaus: Ei saa. Jos kohtaat epäilyttävältä vaikuttavan kalastuksenvalvojan, pyydä esittämään kuvallinen kalastuksenvalvontakortti tai valtuutus/valtakirja valvonnan suorittamiseen. 

Suomessa kalastuksenvalvontaa suorittavat valtuutetut kalastuksenvalvojat, poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, ELY-keskus ja Tulli. Kalastuksenvalvoja on läpäissyt ELY-keskuksen järjestämän kokeen ja usein saanut koulutusta tehtäväänsä. Valtuutuksen työhönsä ja toimialueelleen kalastuksenvalvoja saa yleisimmin kalatalousalueelta tai osakaskunnalta.

Kalastuksenvalvojan tunnistaa usein tummansinisistä kangasmerkeistä, joissa on valkoisella teksti ”Kalastuksenvalvoja – Fiskeövervakare”. Kalastuksenvalvojan asusteena on usein myös valvojaliivit eli keltaiset huomioliivit päällä. Kalastuksenvalvojalla tulee olla mukana ELY-keskuksen myöntämä kuvallinen kalastuksenvalvontakortti ja hänet valtuuttaneen vesialueen omistajan tai kalatalousalueen valtakirja.

Vastaus: Kalastuksenvalvojalla on oikeus takavarikoida kalastusvälineet mikäli kalastajan katsotaan syyllistyneen luvatta kalastamiseen. Kalastuslain 109 §:n mukaan kalastuksenvalvojalla on oikeus ottaa talteen kalastuksessa käytetty pyydys ja kalastusväline sekä saalis, jos esimerkiksi kalastusta harjoitetaan ilman kalastusoikeutta tai kalastusoikeus ylittäen. Viehekalastuksessa käytetty kalastusväline on luovutettava välittömästi takaisin, jos kalastonhoitomaksun suorittamisesta esitetään todistus seitsemän päivän kuluessa talteenotosta.

Oikeutta sakottamiseen ei kalastuksenvalvojalla ole. Sen sijaan kalastuksenvalvoja voi antaa vähäisestä rikkomuksesta huomautuksen. Suuremmissa rikkomuksissa asia voidaan viedä poliisin jatkokäsittelyyn sakkojen määräämistä varten.

Vastaus: Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 1900 kalastuksenvalvojaa, jotka ovat saaneet valtuutuksen toimintaansa.

Tämän lisäksi valvontaa suorittavat myös viranomaiset: poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus ja Tulli. 

Vastaus:  Kalatalouden Keskusliitto ja Keskusliiton maakunnalliset neuvontajärjestöt järjestävät kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuksia, joiden jälkeen on ELY-keskuksen järjestämä koetilaisuus. Kalastuksenvalvojan on osoitettava kokeella, että hän hallitsee kalastuksenvalvojan tehtäväalaan kuuluvat tiedot ja taidot. Kokeen kysymysten aiheina on muun muassa kalastuslaki (Finlex) ja kalastusasetus (Finlex).

Koulutusten ajankohdista voi kysyä meiltä tai lähimmältä kalatalouskeskukselta.

Kalojen rauhoitusajoista ja suojeluarvoista kysyttyä

Vastaus: Suomessa tietyt kalalajit on rauhoitettu, jotta  kalakannoilla on mahdollisuus elpyä ilman kalastuksen luomaa painetta. Monet kalalajit on rauhoitettu yleensä ainakin kutuaikana.

Kaikista uhanalaisimmat lajit, kuten rasvaevällinen järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä, nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä meressä tavattava harjus ovat kokonaan rauhoitettuja. Myös ankerias on vuoden 2022 jälkeen lähes täysin rauhoitettu ja sitä saa pyytää vain heinäkuun ajan.

Vastaus: Kaikki rauhoitusajat näkee tästä

Uhanalaisille kaloille ja jokiravulle on nykylaissa vahvistettu suojeluarvot, joka tulee maksettavaksi mahdollisen sakkorangaistuksen lisäksi, jos kalastusrikoksen tai-rikkomuksen yhteydessä on otettu saaliiksi uhanalaista kalaa. 

Vastaus: Tämä on ikävä tilanne ja näitä tulee väkisinkin vastaan kalastuksen parissa. 

Tässä tapauksessa kala on vapautettava ja laskettava veteen välittömästi oli kala elävä tai kuollut.

Osakaskunnista kysyttyä

Vastaus: Jos vesialueella, merellä, järvessä, tai joessa on useampi kuin yksi omistaja, muodostavat sen osakkaat osakaskunnan. Osakaskunta toimii yhteisaluelain sekä kalastuslain mukaisesti ja päättää alueensa käytöstä kuten kalastuksesta ja metsästyksestä. Olet osakas, jos omistat osuutta yhteisiin vesialueisiin. Tällöin sinulla on sananvaltaa osakaskunnan kokouksessa. Omistusoikeus voidaan todeta kiinteistörekisteriotteesta,  jonka voi tilata Maanmittauslaitoksesta tai tutustua otteeseen Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla..

Vastaus: Osakaskunnan päätehtävä on yhteisen omaisuuden hallinnointi. Osakaskunnalle on kalastuslailla annettu tehtäväksi huolehtia kalaveden hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä käyttö- ja hoitosuunnitelmien puitteissa. Kalavedenhoitotoimet ovat esimerkiksi kalojen istutuksia, poikastuotantoalueiden kunnostuksia, vesikasvien niittämistä.  Kalastuslupien myynti eri kalastajaryhmille on tyypillisintä kalastuksen järjestämistä.

Lue lisää osakaskunnista tästä ja tilaa myös osakaskuntaoppaamme 

Vastaus: Osakaskuntaan ei liitytä, vaan osakkaaksi ja kokouksissa päätäntävaltaisiksi tullaan yleensä kiinteistön omistuksen myötä. Osuuksia yhteisiin alueisiin voi myös hankkia erikseen ilman maa-aluetta. Osuuden voi ostaa tai sen voi luovuttaa. Osakaskunnan hoitokunnan jäsenen ei tarvitse olla osakas. Osakaskunnat tekevät monimuotoista yhteistyötä mm. kyläyhdistysten kanssa.

Vastaus: Kyllä on. Pelkkä osuus yhteiseen vesialueeseen on mahdollinen tilanne. Tilanteella on hauska nimi, haamutila.

Haamutila on siis kiinteistö, jolla ei enää ole lainkaan omaa maa-aluetta, vaan ainoastaan oikeus yhteisiin alueisiin tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Erityinen etuus on esimerkiksi oikeus kalastukseen. Tällöin kaikki tilukset on luovutettu tai lunastettu niin, että jäljelle on jäänyt vain oikeuksia. Haamutila voi muodostua niinkin että tehdään kauppa pelkästä kalastusoikeudesta.

Vastaus: Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voidaan toteuttaa yhdistämällä eri kiinteistörekisteriyksikköinä olevat vesialueet yhdistämistoimituksella, jolloin saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue. Toteutetut yhdistämistoimitukset ovat osoittaneet, että kalastusta, kalavedenhoitoa ja alueen hallinnointia helpottava yksikkökoko on tuhansien, jopa kymmenientuhansien hehtaarien laajuinen. Yhdistäminen on mahdollista jos osakaskunnat sitä haluavat. Yhdistämistoimituksen tekee Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri. Lue lisää yhdistämisestä Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta sekä Ahven.netistä (Osakaskuntien yhdistäminen)

Vesialueiden omistamisesta kysyttyä

Vastaus: Suomen vesialueet ovat joko valtion omistuksessa olevia, osakaskuntien yhteisesti omistamia vesiä tai yksityisvesiä. Suomen aluevedet ja suuret järvien selät ovat yleisiä vesialueita siltä osin kun ne ovat kylänrajojen ulkopuolella. Ne ovat pohjineen valtion omaisuutta. Pohjoisessa Vastaus: Suomessa on paljon valtion omistamia vesiä, muualla Suomessa vedet ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa joko yksin, tai tavallisimmin yhteisesti omistettuina osakaskuntien vesialueina.

Vastaus: Suomessa vesialueilla saa kalastaa laajasti maksuttomasti ongella, pilkillä ja silakkalitkalla. Yhdellä vavalla saa uistella ja virvelöidä maksamalla valtiolle kalastonhoitomaksun, tosin alle 18 vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet on vapautettu yhden vavan maksusta. Kalastonhoitomaksun lisäksi on aina hankittava paikallinen kalastuslupa jos vapoja on useampi kuin yksi, tai jos aikoo kalastaa jollakin muulla tavalla, kuten verkolla, katiskalla tai ravustaa. Osassa vesistämme kalastusta on rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelusta https://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus löytyy tietoa, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella.

Vastaus: Tarkat rajat löytyvät helpoiten netistä. Karttapaikka on Maanmittauslaitoksen verkossa toimiva maksuton karttapalvelu. Karttapaikalla voi katsella Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja, ilmakuvia, sekä kiinteistörajoja ja kiinteistötunnuksia. Kiinteistörajat ja -tunnukset näkyvät vain tarkimmissa mittakaavoissa. Lisätietoja saa  Maanmittauslaitoksen verkkopalvelusta, missä vaikkapa kiinteistön omistajat voivat katsoa ilmaiseksi omien kiinteistöjensä tiedot https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot

Palvelusta voi myös ostaa omaa kiinteistöä koskevia todistuksia. 

Vastaus: Kiinteistötunnus on kiinteistön yksilöivä tunnus. Vesialueet jaetaan kiinteistörekisterissä yleisiin vesialueisiin, kiinteistöjen vesialueisiin ja yhteisiin vesialueisiin.

Jos tunnuksessa on numerosarja 894, kyseessä on valtion yleinen vesialue, jos numerosarja on 876, kyseessä on yhteinen vesialue.

Vastaus: Tämä on hyvä kysymys! Moni voi olla vesialueen omistaja tietämättään. Jos omistat esimerkiksi mökkitontin tai muun kiinteistön, jolle kiinteistörekisterin mukaan kuuluu osuus yhteiseen vesialueeseen, tekee se sinusta vesialueen omistajan. 

Vesialueen omistus selviää aina kiinteistörekisteriotteesta, johon osuudet on selkeästi kirjattu Osuudet yhteisiin alueisiin-sarakkeeseen. Jos tässä osiossa lukee: Yhteinen vesialue (numerosarja ja vesistön nimi), olet satavarmasti yhteisen vesialueen yksi omistaja eli osakas.

Vesialueen omistamisesta lisää Kalatalouden Keskusliiton Vastuullinen vesialueen omistaja -esitteessä

Kalastuslaista ja kalastusasetuksesta kysyttyä

Vastaus: Ei saa. Kalastuslain 48 §:n 2 momentin mukaan pyydysten merkintään käytettäviä välineitä ei saa asettaa tai jättää veteen ilman pyydyksiä lukuun ottamatta kalastamista jäältä. Säännöksellä pyritään estämään sellainen tarkoituksellinen apajapaikkojen varaaminen, jossa pyydyksiä ei ole, tai ne poistetaan vedestä, mutta niiden sijaintia koskevat merkit pidetään vedessä tarkoituksella estää muita kalastajia käyttämästä mainittua kalastuspaikkaa.

Poikkeuksena pyydysmerkkien vedestä poistamista koskevalle velvollisuudelle on kuitenkin esimerkiksi verkkojen merkintään talvisin käytettävät merkit, joiden poistaminen vedestä aina itse pyydysten poistamisen yhteydessä voi käytännössä olla kohtuuttoman hankalaa.

Vastaus: Häiriötä aiheuttavaksi kalastukseksi voidaan katsoa esimerkiksi kalastus, jossa asutetun rannan välittömässä läheisyydessä kalastetaan siten, että rannan omistaja tai haltija voi kokea häiriötä. Vesialueiden paikallisista eroista johtuen ei ole mahdollista täsmällisesti määrittää sitä rajaa, jota lähemmäs rantaa kalastaja ei saa tulla, vaan harkinta on aina tapauskohtaista. Esimerkiksi noin 50–100 metriä lähempänä rantaa tapahtuvan kalastuksen yhteydessä kalastajalta voidaan kuitenkin edellyttää erityistä huolellisuutta sen varmistamiseksi, ettei häiriötä rannan omistajille tai haltijoille aiheudu. Myös toisen pyydykseen kiinnittyneenä kalastamista voidaan pitää haittaa tai häiriötä aiheuttavana.

Häiriötä ei saa aiheuttaa myöskään muille vesilläliikkujille, millä tarkoitetaan esimerkiksi veneilijöitä tai uimareita. Esimerkiksi uimarannalla kalastaminen, kun paikalla on uimareita, voidaan katsoa häiriön aiheuttamiseksi.

Vastaus: Valvontaviranomaiset on lueteltu kalastuslain 99 §:ssä. Osakaskunnan osakkaalla ja osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistajalla on oikeus tarkastaa, että pyydys on merkitty kalastusoikeuden osoittavalla merkillä, jos osakaskunnalla on tällainen merkkijärjestelmä käytössä

Osakaskunnan osakkaalla ja osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistajalla on oikeus ottaa talteen pyyntiin asetettu pyydys, jota ei ole merkitty kalastusoikeuden osoittavalla merkillä, sekä siinä oleva saalis edellyttäen, että pyydyksen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei kehotuksesta huolimatta poista sitä ja saatavilla ei ole riittävää ja oikea-aikaista apua 99 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta.

Suositeltavaa on ottaa rikkomuksista yhteys kalastuksenvalvojaan tai poliisiin.

Vastaus: Suunnitelman vastaisesti ei saa toimia. Kalastuslain 41 §:n mukaan kalastus on järjestettävä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kalastuksen järjestämisestä vastaa kalastusoikeuden haltija. Käyttö- ja hoitosuunnitelmasta löytyy tietoa alueelliselta kalatalousalueelta. Kalatalousalueen nettisivuilta on mahdollista löytää käyttö- ja hoitosuunnitelma ja sen osalta voidaan tarkastaa, miten se vaikuttaa oman vesialueen kalastuksen järjestämiseen.

Vastaus: Voi ja ei voi. Lähtökohtana on sopimusvapaus ja vesialueen omistajan oikeus tehdä sopimuksia omasta vesialueestaan muiden tahojen – kuten kaupallisten kalastajien – kanssa. Poikkeustapauksissa vesialueen omistajan vastustuksesta huolimatta kaupalliseen kalastukseen voidaan myöntää lupa kalastuslain 13 §:n nojalla ELY-keskuksen toimesta. Tämä kuitenkin vaatii useiden eri kriteerien todentamisen ja korvausta on maksettava vesialueen omistajalle kalastuslain 14 §:n mukaisesti.

Muut kysymykset

Vastaus: Saa kalastaa jos vesialueen omistaja myöntää jousikalastukselle luvan –  mutta silloinkin rajoitettuna aikana ja toisaalta ei milloinkaan vaelluskalavesistön joessa, koski- ja virta-alueilla. Jousella kalastaminen rinnastetaan kalastuslaissa atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastuslain 46 §:n mukaan atraimella, harppuunalla tai niihin verrattavalla terällä, koukulla tai kärjellä varustetulla välineellä sekä kalastus tulta tai valoa käyttäen haavilla on kiellettyä vaelluskalavesistön joessa, koski- ja virta-alueilla sekä 15 päivästä huhtikuuta 31 päivään toukokuuta muissakin vesissä. 

Vastaus: Ravustaminen ei ole maksuton yleiskalastusoikeus. Ravustamiseen on saatava luvat vesialueen omistajalta samalla tavalla kuin vaikkapa katiskan käyttöön. Lisäksi kalastonhoitomaksu on maksettava (Katso kysymys sivun yläosasta: Miten kalastonhoitomaksu maksetaan?)