Kevät on vasta kaukainen haave, mutta jo pian vuodenvaihteen jälkeen vesialueiden omistajat ja muut kalastusoikeuden haltijat päättävät kokouksissaan omien vapalupien myynnistä kalastuskaudelle 2026. Viimeistään silloin, kun kevään siianonginta alkaa, kysymyksiä alkaa tulvia meille: mitä lupia siianongintaan tarvitaan ja miten paikallisten kalastuslupien vaparajoituksia tulisi tulkita?
Alkuun on syytä huomioida, että siikaongelle tai viehekalastamaan aikovan tulee muistaa maksaa kalastonhoitomaksu, mikäli kalastaja on 18–69-vuotias. Yhdellä vavalla ja vieheellä saa kalastaa kalastonhoitomaksulla, mikäli kalastonhoitomaksusta ei ole ikäperusteisesti vapautettu. Jos kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla, tulee hankkia vesialueen omistajan tai muun kalastusoikeuden haltijan lupa (esimerkiksi osakaskunta, kaupunki, Metsähallitus, kalatalousalue).
Kalastonhoitomaksun ja vapaluvan vaikutus vapojen määrään
Kalastonhoitomaksun suorittaneella on oikeus kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä. Jos kalastaja haluaa kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla, hän tarvitsee kalastusoikeuden haltijalta lisälupia. Lisäksi tulee huomioida, että kalastonhoitomaksun maksaminen on pakollista niille kalastajille, jotka eivät ole iän perusteella siitä vapautettuja.
Paikallisten kalastuslupien ja kalastonhoitomaksun yhteisvaikutusten – eli sen miten kalastonhoitomaksun suorittaminen vaikuttaa vapaluvan vaparajoituksiin – hahmottaminen voi aiheuttaa kalastajissa harmaita hiuksia. Yleinen väärinkäsitys on, että kalastonhoitomaksu sisältyy kalastusoikeuden haltijan lupien vapamäärään. Näin ei kuitenkaan ole.
Kalastonhoitomaksun vaikutuksesta lupamääriin tulisi aina olla selkeä maininta ja ohjeistus kalastusoikeuden haltijan vapaluvissa. Lupaehdoissa tulee tuoda selkeästi esiin sisältääkö paikallisen luvan vaparajoitus kalastonhoitomaksun vavan vai ei ja miten vaparajat lasketaan, kun veneessä on useita kalastajia.
Esimerkiksi: ”Siianongintaluvan vaparajoitus on 3 vapaa/kalastaja kalastonhoitomaksun lisäksi. Tällöin vapaluvan lunastanut voi kalastaa 4 vavalla.”
Tai: ”Yhtenäislupa-alueen vaparajoitus on 5 vapaa/venekunta kalastonhoitomaksun lisäksi. Jos veneessä on 7 kalastonhoitomaksun maksanutta kalastajaa ja 5 vavan yhtenäislupa hankittuna, veneestä saa kalastaa yhtä aikaa 12 vavalla.”
Vapaluvissa saattaa lukea, että ne ovat henkilökohtaisia eivätkä venekuntakohtaisia. Jos lupa on henkilökohtainen, jokainen veneessä kalastava hankkii omansa. Asia kannattaa ilmaista seuraavalla tavalla: ”yhtenäislupa-alueen vaparajoitus on 5 vapaa. Lupa on henkilökohtainen. Jos veneessä on 3 kalastajaa, ja kaikilla on vapalupa ja kalastonhoitomaksu maksettuna, veneestä saa kalastaa 18 vavalla.”
Sama laskutapa koskee myös niitä kalastajia, jotka on iän perusteella vapautettu kalastonhoitomaksun maksamisesta. Oikeus yhteen vapaan ja vieheeseen on myös kalastonhoitomaksusta vapautetuilla lain perusteella, ja mahdolliset lisäluvat on hankittava kalastusoikeuden haltijalta erikseen.
Yleiskalastusoikeuksia ei voida rajoittaa ilman viranomaispäätöstä
On tärkeää pitää mielessä, että kalastusoikeuden haltijan lupapolitiikalla ei voida rajoittaa yleiskalastusoikeuksia esimerkiksi asettamalla maksimimäärää vapoja venekuntaa kohti niin, että rajoitus koskee myös kalastonhoitomaksulla kalastavia. Esimerkiksi: ”Yhtenäislupa-alueen vaparajoitus on 10 vapaa/venekunta, jolloin veneestä saa kalastaa maksimissaan kymmenellä vavalla. Rajoitus kattaa sekä vapaluvalla että kalastonhoitomaksulla kalastamisen”.
Kyseinen luvan muotoilu rajoittaisi yleiskalastusoikeuksia, sillä kun veneessä on yli kymmenen henkilöä, kaikilla veneessä olevilla ei olisi mahdollista kalastaa kalastonhoitomaksulla. Tällaiset yleiskalastusoikeuksia rajoittavat lupaehdot vapaluvassa vaativat aina rajoituspäätöksen ELY-keskukselta (vuoden 2026 alusta elinvoimakeskus).
Edellä olevat ehdot eivät huomioi erityiskysymyksiä kuten tuplavieheen käyttämistä. Joka tapauksessa vastuu lupaehtojen ymmärrettävyydestä kuuluu kalastusoikeuden haltijalle. Vapalupien ehdot tulee muotoilla niin, että asia tulee ymmärrettäväksi kalastusoikeuden haltijalle itselleen, kalastajalle sekä kalastuksenvalvojalle.
Teksti: Anne Mäkelä, Kalatalouden Keskusliitto
Kuva: Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto
