Kalatalouden Keskusliitto selvitti omistajakorvausten käyttöä vuodelta 2023. Tuloksien mukaan yli puolet varoista käytetään istutuksiin, toiseksi eniten kuluu hallintoon ja vain alle prosentti menee yksityiskäyttöön.
Kalastonhoitomaksun yläikärajan noston yhteydessä eduskunta edellytti maa- ja metsätalousministeriötä antamaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen kalastonhoitomaksuvarojen käytöstä eri käyttötarkoituksiin. Vesialueen omistajille yleiskalastusoikeuksien käytöstä maksettavat korvaukset ovat keskeinen kalastonhoitomaksuvarojen käyttötarkoitus.
Edelliseen liittyen Kalatalouden Keskusliitto selvitti kevään ja alkukesän aikana avoimella webropol-tiedustelulla omistajakorvausten käyttöä vuodelta 2023. Kysely toteutettiin sekä suomen- että ruotsinkielisenä.
Kyselyyn saatiin yhteensä 263 vastausta osakaskunnilta, yksityisiltä vesialueilta tai muilta omistajakorvauksia käyttäviltä tahoilta. Saadut vastaukset edustivat pinta-alaltaan ja saatujen omistajakorvausten perusteella noin 12 prosenttia suurimmasta omistajakorvausten saajaryhmästä, yhteisen vesialueen osakaskunnista. Kyselyyn vastanneilla osakaskunnilla omistajakorvaukset muodostivat neljäsosan kokonaistuloista.
Yli 60 prosenttia omistajakorvauksista palautuu kalavesiin
Kala- ja rapuistutuksiin käytetään reilut puolet omistajakorvauksista. Erityisen paljon kalaistutuksiin vaikuttavat panostavan muut omistajakorvauksia saavat tahot, eli tässä tapauksessa kalastaja- ja kalastusseurat sekä erilaiset kalavesien hoitoyhdistykset. Kalastettavien kalakantojen, kalastuspaikkojen ja kalavesien ylläpitämiseen ja kehittämiseen omistajakorvauksista ohjautuu vuosittain yhteensä yli 60 %.
Hallintokulujen osuus on kyselyssä käytetyn luokittelun yksittäisistä menoeristä toiseksi suurin. Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella vain alle prosentti.
Hallinnassa olevan vesialueen koon vaikutusta omistajakorvausten käyttöön tarkasteltiin jakamalla aineisto kahtia ilmoitetun pinta-alan mediaaniarvon 1050 hehtaaria mukaan. Tämän tarkastelun perusteella raja-arvon alittavilla pienemmillä alueilla hallinto- ja pankkikulut sekä siirrot seuraavalle vuodelle olivat suhteellisesti suurempia. Suuremmat toimijat käyttivät puolestaan suhteessa selvästi enemmän varoistaan kalavesien hoitotyöhön.
Istutuksiin käytetty osuus vähenemässä
Kala- ja rapuistutukset ovat kaikissa tiedossamme olevissa osakaskuntien rahankäyttöä koskevissa selvityksissä olleet suurin menoerä. Aiempien selvitysten tuloksiin verrattuna istutuksiin käytettävä rahoitusosuus vaikuttaa olevan hitaasti vähenemässä. Tämä vastaa nykyisen kalastuslain henkeä siirtyä istutuksista luonnonlisääntymisen edistämiseen. Vastaavasti hallintokulut ovat nousseet.
Korvausten vähenemistä kritisoitiin voimakkaasti
Kyselyn lopuksi vastaajat saivat antaa vapaata palautetta liittyen omistajakorvausten käyttöön. Saaduissa vastauksissa kerrottiin tyypillisesti tarkemmin omistajakorvauksen käytöstä, esimerkiksi minkä lajin istukkaita oli hankittu. Osa vastaajista kertoi kohdentavansa korvaukset nimenomaan istutuksiin.
Omistajakorvausten merkitys osakaskuntien toiminnan rahoittajana nähtiin tärkeänä. Omistajakorvausten vähenemistä ja nykyisiä jakoperusteita kritisoitiin vahvasti. Omistajakorvausten käytön kehittämiseksi esitettiin osakaskuntien yhdistämisiä.
Valvontaan, istutuksiin ja hoitokalastukseen
Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva 1736 hehtaarin Kokonsaari eteläinen osakaskunta on muodostettu yhdistämistoimituksessa 2000-luvun alkupuolella. Osakaskunnan esimies Kari Kokkonen kertoi heidän saamansa omistajakorvauksen tärkeimmiksi käyttötarkoituksiksi kalastuksenvalvonnan, istutukset sekä hoitokalastuksen. Kalastuksenvalvojille osakaskunta maksaa polttoaineesta sekä kouluttautumisesta syntyvät kulut. Istutukset tehdään pääasiassa uhanalaisten järvikalojen, taimenen ja saimaannieriän poikasilla. Kalavesien hoitotyötä rahoitetaan myös osakaskunnan muilla tuloilla, kuten kalastuslupien myynnin tuotoilla.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 5/2024.
Teksti Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto
Kuvat Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
