Uuteen kalastuskauteen valmistautuessa on niin osakaskuntien kuin muidenkin kalastusoikeuden haltioiden syytä tarkastella mitä lupia jatkossa on tarkoitus tarjota ja etenkin ottaa lupien ehdot mietintään. Nyt lähestyn asiaa näkökulmasta, että kalastuslaki lähtee toiminnan järjestämisen tietopohjaisuudesta. Tästä käy esimerkkinä vuoden alussa voimaan astunut asetus vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksesta, joka koskee lähinnä tiettyjä lohikaloja. Näiden ja Omakala-sovelluksen kautta saatavien tietojen käytettävyys selviää aikanaan, kun niitä on ehditty kerätä ja lähteä tutkimaan.
Kalastusoikeuden haltijan näkökulmasta tietoa tarvitaan kuitenkin eri lähtökohdista, jo ihan kalastuksen järjestämisen kannalta. Muillakin tahoilla, kuten kalatalousalueilla, on velvoitteet, jotka vaatisivat tietoa, joita voi saada vain kalastajilta itseltään. Jotta nämä tiedontarpeet voitaisiin perustella kalastajalle lainsäädännön näkökulmasta, on tietojen keräämisestä ja sen tarkoituksesta perusteltua tehdä päätös luvista päätettäessä. Vaikka lupien ja pyydysyksiköiden jaon osalta olisi päätetty, että pyydysmerkit vaihtuvat käteiseen ilman sen monimutkaisempaa järjestelyä, olisi perusteltua samalla kysyä niin kalastonhoitomaksun suorittamisesta kuin kerätä kalastajan yhteystiedot.
Kun näiden yhteystietojen käsittelystä nousee kysymyksiä tietosuojan näkökulmasta, voidaan sekin ottaa huomioon jo päätöstä tehdessä. Henkilötietojen käsittelyn peruste on sopimukseen perustuva suostumus. Luvan hankkivalle tai kalastusoikeutensa perusteella merkit lunastavalle voidaan samalla tavalla asettaa ehtoja kalastukselle kuin edellyttää tietojen luovuttamista ennalta päätettyä tarkoitusta varten. Sama tietojen keruu ja suostumuksen hankkiminen tapahtuu joka kerta kun ostat jotain verkon välityksellä ja hyväksyt toimittajan ehdot. Jos olette jo siirtäneet lupien myynnin jollekin verkkoalustalle, niin näitä samoja tietoja kerätään jo ja juuri samoihin tarkoituksiin.
Lähden tässä yhteydessä siitä, että kalastusoikeuden haltija hoitaa lupien myynnin itse ja että, kalastajan tiedoilla ei ole tarkoitus tehdä mitään muuta kuin tarvittaessa tiedustella kalastukseen liittyvistä kysymyksistä ja lupien ehtojen noudattamisesta. Tiedonkeruun minimoimiseksi, näihin tarpeisiin riittävät nimi ja sähköposti tai puhelinnumero. Jotta tiedot voitaisiin tarvittaessa luovuttaa esimerkiksi kalastajakyselyitä tai velvoitetarkkailuja tekeville tahoille, on syytä päättää, että tietoja voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille kalastusta koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemistä varten. Tietojen käsittelystä riittää, että nimetään ne henkilöt, jotka tiedoista vastaavat ja kuinka pitkään tietoja säilytetään. Koska tietoja saadaan vuosittain ei vanhoja tietoja ole perusteltua lähteä säilömään paria kolme vuotta pidempään.
Lopuksi on syytä vielä muistaa, että päätös näistäkin asioista kuuluu osakaskunnan kokoukselle. Mitään erillistä asiaa osakaskunnan kokoukselle tästä ei tarvitse tehdä, vaan kysymys on perusteltua käsitellä siinä yhteydessä kuin luvista päätetään. Mikäli tietojen keruu herätti kysymyksiä, niin lisää tietoa on luvassa vuoden mittaan.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 2/2025.
Teksti: Rasmus Åkerblom, Kalatalouden Keskusliitto
Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
