Saimaan vesialueita hallinnoivilla osakaskunnilla on merkittävä rooli saimaannorpan suojelussa. Osakaskunnat päättävät kalastuksesta vesialueillaan ja suuri osa osakaskunnista onkin viime vuosina ottanut vapaaehtoiset kalastusrajoitukset käyttöön omistamillaan vesialueillaan.
Alueelliset kalastusrajoitussopimukset ovat ensiarvoisen tärkeitä norpansuojelussa. Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla.
Suurin osa Saimaasta on sopimusten myötä kalastukselta rajoitettua ja kalastusrajoitusalueen kokonaispinta-ala on yhteensä 3050 km2, kattaen noin 70 % Saimaasta. Kolmen edellisvuoden aikana kalastusrajoitusaluetta on laajennettu vapaaehtoisilla sopimuksilla yli 13 300 hehtaaria.
Kalastusrajoitusten myötä yhä useampi saimaannorppa selviytyy lisääntymisikäiseksi. Rajoitusalueiden kasvua on edesauttanut myös Saimaalla toteutetut laajat osakaskuntien yhdistämishankkeet. Yhdistymisten myötä kalastuksen järjestäminen ja hallinnointi on selkeytynyt, ja tämä on tukenut myös norppakannan vahvistumista.
Norppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 495 yksilöön (2024). Saimaannorppaa tavataan nykyään lähes koko Saimaan alueella. Saimaannorppakannan uhkatekijöitä ovat ilmaston lämpenemisestä johtuvat epävakaat ja lauhat talvet, kalanpyydyskuolleisuus sekä kannan koko ja hajanaisuus. Saimaannorpan suojelemiseksi on tärkeää noudattaa kalastusrajoituksia sekä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Linkit
Viranomaisten asettamat kalastusrajoitukset näkyvät maa- ja metsätalousministeriön kalastusrajoitus.fi -palvelussa.
Saimaannorpan kantaa ja historiallisia tilastoja voi seurata Metsähallituksen ylläpitämässä Norppatilanne-palvelussa
Metsähallituksen julkaisema Saimaalle kalaan -esite
Lisätietoja:
Kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija Tapio Gustafsson, puh. 044 4931 457
