Pirkanmaan Kalatalouskeskuksella on käynnissä kolmevuotinen Kokemäenjoelta Sargassomerelle -hanke, jossa tavoitteena on ankeriaan lisääntymisedellytysten parantaminen. Ankeriaita kalastetaan Kokemäenjoen vesistön järviltä ja siirretään joen alimman, Harjavallan voimalaitoksen alapuolelle, jolloin ne pääsevät aloittamaan vaelluksen kohti lisääntymisalueita.
Euroopan ankeriaan luonnonkanta on dramaattisesti pienentynyt, ja ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Nousun estyminen sisävesien kasvualueille ja kudulle lähtevien vaellusankeriaiden tuhoutuminen voimalaitosten turbiineissa ovat keskeisiä tekijöitä ankeriaan ahdinkoon. EU:n ankeriasdirektiivin ja parhaillaan päivitettävänä olevan Suomen kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman tavoitteena on vähentää ankeriaiden kuolleisuutta niin, että vähintään 40 prosenttia hopea-ankeriaista pääsee kutuvaellukselle.
Pirkanmaan ja Hämeen vedet Kokemäenjoen vesistöalueella ovat kuuluneet ennen joen patoamista ankeriaan keskeisimpiin esiintymisalueisiin Suomessa, kertoo haketta koordinoiva Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ismo Kolari.
Vaikka Suomi ei ole Euroopan ankeriaan pääesiintymisaluetta ja ankeriaiden istutusmäärä on ollut suhteellisen pieni, maamme vesistä vaellukselle pääsevillä yksilöillä voi olla oma merkityksensä ankeriaskannan elinvoimaisuuden kannalta. Järviemme hyvissä kasvuolosuhteissa ankeriaat kasvavat kookkaiksi, suurimmillaan yli neljäkiloisiksi yksilöiksi. Ankeriaista kehittyy pääasiallisesti lisääntymisen kannalta erityisen arvokkaita isoja naaraita, jotka ovat noin parinkymmenen järvivuoden jälkeen vaellukselle lähtiessään usein jo noin parin kilon koossa. Ankerias on pitkäikäinen kala, ja osa yksilöistä saavuttaa vaellusvaiheen vasta kymmenien elinvuosien jälkeen. Monilla Euroopan muilla ankeriasalueilla, joissa kalatiheydet ovat suurempia, valtaosa ankeriaista kehittyy pienikokoisiksi koiraiksi.
Rauhoitetun ankeriaan kalastus
Elokuusta kesäkuuhun ankerias on täysin rauhoitettu kaikelta kalastukselta koko Suomessa. Vapaa-ajankalastajat saavat pyytää ankeriasta sisävesillä heinäkuussa, mutta merialueilla eivät silloinkaan. Kaupalliset kalastajat saavat pyytää ankeriasta heinäkuussa niin sisävesillä kuin merialueilla.
Vuoden 1993 jälkeen Kokemäenjoen vesistöalueelle on istutettu noin 600 000 ankeriasta. Istutusten ansiosta ankeriaan pienimuotoinen kalastaminen on edelleen mahdollista alueella. ELY-keskus (nykyisin elinvoimakeskus) on myöntänyt poikkeusluvan vaellusesteiden yläpuolelle istutettujen ankeriaiden pyyntiin rauhoitusaikana touko-syyskuun väliselle ajalle viidelle eri Pirkanmaan kalatalousalueelle. Ankeriaan pyynti on kuitenkin vähäistä, valistunut karkea saalisarvio Pirkanmaan alueella on tonnin parin luokkaa.
Ankeriaiden rysäpyynti on uuden oppimista
Kokemäenjoen alueelta pyrkii tällä hetkellä kohti merta tuhansia ankeriaita vuosittain, mutta niistä suurin osa menehtyy alasvaelluksellaan Kokemäenjoen vesivoimalaitoksissa. Arvio Melon ja Harjavallan välisen viiden voimalaitoksen aiheuttamista vaellusankeriastappioista noin 80 %. Voimalaitosta kohden tappioiden on arvioitu olevan 20–50 %. Hurjia lukuja!
Vaellusankeriaiden pyyntiä ja keräilyä tehdään Kokemäenjoelta Sargassomerelle -hankkeen toimesta vuosina 2025–2027 erityisesti Pyhäjärvellä ja Kulo-Rautavedellä, joiden kautta vesistöalueen järvillä kasvuvaiheensa viettäneet vaellusankeriaat kulkevat kohti merta. Lisäksi ankeriaita kalastetaan rysillä siirtoja varten Näsijärven reitiltä.
Pirkanmaan Kalatalouskeskus koordinoi ja toteuttaa toimenpiteet yhteistyössä paikallisten kalastajien ja vesialueiden omistajien kanssa kumppaneinaan Kokemäenjoen yläosan ja Pirkkalan kalatalousalueet. Yhteistyötä tehdään myös muiden ankeriaskannan hoitoon liittyvien tahojen, kuten Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.
Kalatalouskeskuksella on Nokianvirran edustalla kevätkaudella pyynnissä seitsemän vannerysää. Pääsin toukokuun lopulla kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Jaakko Moision mukaan kokemaan niistä kahta aivan Nokianvirran edustalle. Toisesta rysästä saadaan saaliiksi yksi komea ankerias. Toiseen rysään ei tällä kertaa ollut eksynyt ainuttakaan, mutta yksi mittakuha vapautettiin takaisin järveen. Sumpulle vietäväksi tulee tältä aamulta kaikkiaan viisi ankeriasta, sillä Moisio oli saanut muista aiemmin aamulla kokemistaan rysistä neljä vaellusvalmista ankeriasta.
Vuoteen 2025 verrattuna kalatalouskeskuksen rysillä on tänä kesänä tullut paremmin ankeriaita. Edellisenä vuonna kokeiltiin myös katiskoita, mutta niillä ei saatu ainuttakaan ankeriasta. Tänä vuonna rysien sijoittelua on parannettu viime vuonna saatujen kokemusten perusteella. Lisäksi rysiin tehtiin talven aikana rakenteellisia muutoksia.
– Ismo pienensi viime kesänä rysien nieluja, jotta ankeriaat eivät pääse karkaamaan. Tänä kesänä rysissä on käytetty pidempiä ja korkeampia aitoja, Moisio kertoo.
Ensimmäisen vuoden siirtojen tulos
Ensimmäinen erä Pyhäjärvestä pyydystettyjä aikuisia ankeriaita siirrettiin kesäkuussa 2025 Kokemäenjoen alaosaan Harjavallan padon alapuolelle, josta ne aloittivat vaelluksen kohti Atlantin lisääntymisalueita. Kaikkiaan vuoden 2025 aikana Nakkilaan Harjavallan padon alapuolelle siirrettiin 81 keskipainoltaan 1,39 kilon ankeriasta, joista 58 oli pyydetty keväällä ja 23 syksyllä.
Nokianvirran edustalla saatiin ankeriaita useista paikoista vuoden 2025 aikana. Kalat vaeltavat ilmeisesti monia eri reittejä, syksyllä yksi uusi paikka antoi selvästi eniten saalista. Pyyntiteknologiaakin saatiin ensimmäisen vuoden aikana parannettua. Pyyntikauden aikana tehty rysien nielujen suuaukkojen kaventaminen paransi loppukauden saaliita.
Aivan ilman ongelmia ensimmäisestä vuodesta ei kuitenkaan selvitty. Näsijärven ja Ruoveden kalastajan sumppu hajotettiin ja samalla menetettiin 20–30 ankeriasta. Lisäksi joitakin ankeriaita livahti karkuun sumpuista ja rysiin ilmaantuneista rei’istä.
Kumipyörillä kohti Harjavaltaa
Moision puhelin soi, kun olemme saapuneet takaisin Nokian kylpylän rantaan. Soittaja on Kolari, joka on juuri lähtenyt matkaan Lempäälästä kohti Nokiaa. Kuljetusauton kyydissä ovat Lempäälän puolelta kaupallisten kalastajien sumpuista kerätyt ankeriaat. Meillä on Moision kanssa juuri sopivasti aikaa käydä Nokianvirran sumpulla hakemassa sinne kevään pyynneistä kootut ankeriaat.
Rannassa Nokianvirran ankeriaat lasketaan ja punnitaan ennen kuin ne siirretään auton peräkärryssä olevaan hapetettuun kalankuljetusaltaaseen. Kaikkiaan Petri Gösmanin auton kyydissä on nyt 36 ankeriasta, joiden keskipaino 1,47 kiloa. Ankeriaiden matka kumipyörillä kohti Harjavaltaa on valmis alkamaan.
Puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen saavumme Nakkilassa Kokemäenjoen rantaan. Paikalle ovat tulleet myös Satakunnan Kansan toimittaja ja valokuvaaja jutun tekoon. Kolari nostaa haavilla ankeriaan toisensa jälkeen kuljetusaltaasta ja laskee ne varovasti Kokemäenjoen veteen. Kuvaamme innokkaina ankeriaiden soljumista Kokemäenjoen syvyyksiin. Toivotamme kaloille hyvää matkaa. Toivottavasti mahdollisimman moni niistä löytää perille Sargassomerelle ja pääsee jatkaman sukuaan.
Hanke jatkuu vielä ensi vuoden
Soitan kesäkuun alussa Ismo Kolarille kysyäkseni miten hanke on edennyt. Mies vastaa puhelimeensa ja kertoo olevansa juuri laskemassa ankeriaita Kokemäenjokeen. Hän soittaa jonkin ajan kuluttua takaisin ja pääsemme jatkamaan keskustelua rauhassa.
– Toimme juuri kesän toisen kuorman kaikkiaan 48 ankeriasta Kokemäenjoelle, Kolari toteaa.
Kesän aikana tuotiin vielä yksi ankeriaskuorma juhannuksen jälkeen. Kesän kolmen ankeriassiirron kokonaissaldoksi tuli kaikkiaan 128 Kokemäenjokeen siirrettyä vaellusankeriasta, joiden keskipaino oli 1,42 kiloa. Kalatalouskeskus nosti oman rysänsä pois kesälomakauden ajaksi, mutta kaupalliset kalastajat jatkoivat pyyntiä koko kesän. Veden lämpötilan noustessa kalan tulo yleensä hiljenee, mutta alkaa taas kiihtyä elokuun lopulla tai syyskuussa. Lokakuun lopussa pyynti ja siirto menevät talvitauolle jatkuakseen jälleen uudelleen vuonna 2027, joka on hankkeen viimeinen vuosi.
Kokemäenjoelta Sargassomerelle -hankkeen kustannusarvio on 71 359 €. Päärahoitus tulee Kuha-Suomen Kalaleaderin kautta Euroopan meri-, kalatalous-, ja vesiviljelyrahastolta (EMKVR). Omarahoituksesta vastaavat Kokemäenjoen yläosan ja Pirkkalan kalatalousalueet sekä Pirkanmaan Kalatalouskeskus.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 5/2026.
Teksti ja kuvat Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Kirjoituksen pääkuva: Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ismo Kolari nostaa haavilla autokyydin saaneita ankeriaita vapauttaakseen ne Kokemäenjokeen.
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
