Päijänteen taimenen merkintätutkimuksilla on seurattu istutusten tuottoa sekä kalojen kasvua ja liikkeitä. Päijänteeseen istutettu taimen saattaa vaeltaa pitkiä matkoja vuoden aikana. Valtaosa kaloista kuitenkin pysyy Päijänteellä. Päijänteen taimenistutukset tukevat niin vesistön taimenen tilaa kuin kalastusharrastustakin.
Päijänteen kalakantojen ja kalastuksen seurannat muodostavat poikkeuksellisen pitkiä aikasarjoja. Muikkukannan seuranta on aloitettu jo 1980-luvulla. Erilaisia kalastustiedusteluita on toteutettu 1990-luvulta alkaen ja vuodesta 2011 eteenpäin kalatalousalueiden (ent. kalastusalue) toimesta. Myös taimenen ja aikaisemmin lisäksi järvilohen merkintätutkimuksia on tehty vuodesta 2011 alkaen. Tänä aikana taimenia on merkitty yli 25 000 kappaletta ja merkkipalautuksia on tullut noin 1 900. Pitkään jatkuneiden seurantojen merkitys on Päijänteen kalastuksensäätelyn, kalakantojen hoidon ja seurannan kannalta valtavan suuri.
Miksi taimenia merkitään?
Päijänteen taimenmerkintöjen lähtökohta on alusta alkaen ollut vastata kalojen istuttajien kysymyksiin siitä, millaisia istukkaita tulee suosia ja miten istutukset tulisi toteuttaa. Merkintätutkimuksissa on tarkasteltu mm. istukkaiden iän, koon ja istutusajankohdan ja -paikan vaikutusta istutusten tuottoon sekä istukkaiden kasvua. Lisäksi on tarkasteltu istutettujen kalojen liikkumista istutusten jälkeen. Tulosten perusteella on tehty osakaskunnille, kalatalousalueille ja muille istuttajille suosituksia istutusten tekemiseen.
Istukkaan koko ratkaisee
Koko seurannan keskeisin havainto on ollut se, että istutusten tuotto paranee, kun istukkaan koko kasvaa. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että suurempi osa istukkaista selviää hengissä vaan myös sitä, että istutettua kiloa kohti istutusten tuotto on suurempi.
Päijänteeseen 2-vuotiaana istutettujen taimenten tuotto oli vuosina 2013 – 2015 merkittyjen erien merkintäpalautusten perusteella lähes 0. Yli 2 000 merkitystä taimenesta saatiin vain 6 merkkipalautusta. Tämän jälkeen 2-vuotiaiden taimenten istuttamisesta luovuttiin kokonaan. 3-kesäisillä istukkailla palautusprosentti on ollut 4 – 14 % ja 3-vuotiailla korkeimmillaan noin 20 %. Valtaosa Päijänteeseen istutetuista taimenista on ollut 3-kesäisiä eikä niiden tuotossa ole tarkasteluvälillä tapahtunut merkittävää muutosta, vaikkakin korkein palautusprosentti saatiin seurannan ensimmäisen vuoden istutuksista.
Kalastuksen muutos näkyy merkkipalautuksissa
Lähes koko 2010-luvun ajan selvästi yli puolet palautuksista saatiin verkkokalastajilta. Vuonna 2011 osuus oli yli 80 %. Viime vuosina verkkokalastuksen osuus on ollut enää noin 40 %. Samaan aikaan vapakalastuksen merkitys on korostunut. Veto- ja heittouistelun osuus palautuksista oli vuonna 2024 noin 54 %. Tämä on suoraa seurausta siitä, että perinteinen pyydyskalastus on jo pitkään vähentynyt. Vetouistelukin on valtakunnallisesti väistynyt modernin heittokalastuksen tieltä, mutta Päijänteellä sen suosio on säilynyt korkeana.
Vaikka verkkokalastuksen aiheuttama kalastuskuolleisuus on vähentynyt, sen ongelma on edelleen alamittaisten taimenten tarttuminen pyydyksiin. Taimenen alamitta Päijänteellä on 60 cm ja sitä pienempiä taimenia jää sallitunkin solmuvälin verkkoihin varsin usein.
Mitä istutettujen taimenten liikkeistä tiedetään?
Vuosina 2011 – 2024 saatujen merkkipalautusten mukaan pääosa Päijänteeseen istutetuista taimenista näyttää uivan istutuspaikasta riippumatta kohti Päijänteen suuria selkävesiä. Suurin osa taimenista pyydetään kuitenkin 10 – 30 kilometrin päässä istutuspaikastaan. Tämän perusteella on järkevää istuttaa taimenta laajalti Päijänteen eri alueille, jolloin istutukset tukevat toisiaan, ja taimenet levittäytyvät laajemmalle alueelle.
Ei ole kuitenkaan poikkeuksellista, että istutettu taimen vaeltaa jopa yli sadan kilometrin matkoja Päijänteellä ja läheisissä reittivesissä. Pisin tässä tutkimuksessa havaittu vaellus istutuskohteen ja ensimmäisen pyyntipaikan välillä on ollut kahden vuoden aikana taitettu noin 140 kilometriä Vaajavirrasta Ruotsalaisen Runkittomanpohjaan. Vastaavasti yksi Muuramen Kinkomaalle syksyllä 2021 istutettu taimen on ensimmäisen järvivuotensa aikana saatu Padasjoelta, kahden kuukauden päästä Tehinselältä ja viimeisen kerran tammikuussa 2023 Ristinselältä. Kyseinen taimen on siis uinut reilun vuoden aikana vähintään 160 kilometrin matkan Päijänteellä.
Suurin osa istutetuista taimenista jää Päijänteelle
Merkkipalautuksia saadaan eniten Päijänteen suurilta selkäalueilta sekä Vaajavirrasta, joille taimenen kalastus myös painottuu. Vuosina 2011 – 2024 saatujen merkkipalautusten perusteella tiedetään, että Päijänteeseen istutetuista taimenista vain harva vaeltaa Vaajavirran yläpuoliselle tai Kalkkistenkosken alapuoliselle vesireitille.
Vaajavirran yläpuolisista vesistöistä saadaan vain yksittäisiä Päijänteeseen istutettuja taimenia. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Vaajavirran voimalaitos lienee kalatiestä huolimatta merkittävä vaelluseste Päijänteen ja sen yläpuolisten vesistöjen välillä. Tässä tutkimuksessa seurattujen taimenten liikkeiden sekä Vaajavirran kalatieseurannan perusteella tiedetään, että kalatien kautta padon ohittaa vuosittain jonkin verran taimenia, mutta halukkaita nousijoita saattaa olla merkittävästi enemmän.
Taimenen vaellus näyttää olevan vähäistä myös Kalkkistenkosken alapuolisiin vesistöihin. Ruotsalaisen ja Konniveden kalastuspaine on vähäistä verrattuna Päijänteeseen, mikä vaikuttaa myös saatujen merkkipalautusten määrään. Taimenia on siis voinut vaeltaa alavirtaan enemmän kuin aineiston perusteella nähdään, mutta on selvää, että valtaosa istutetuista taimenista jää Päijänteelle.
Istutuksista hyötyvät niin Päijänne kuin kalastajat
Päijänteen taimenen emokalapyyntien perusteella tiedetään, että osa taimenistukkaista vaeltaa syksyisin kudulle Päijänteeseen laskeviin virtavesiin. Merkkipalautuksia näiltä virtavesiltä ei saada taimenen syysrauhoituksen vuoksi. Merkintätutkimus osoittaa istukkaiden vaelluskäyttäytymisen lisäksi, että erityisesti vapavälinein pyydetty taimen selviää usein huolellisesta vapautuksesta. Osa aineiston taimenista on saatu ja vapautettu useaan kertaan usean vuoden aikana. Nämä havainnot osoittavat, että Päijänteeseen istutetut taimenet tukevat kalastusharrastuksen lisäksi juuri Päijänteen taimenen tilaa.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 3/2026.
Teksti: Marko Puranen, Hämeen Kalatalouskeskus ja Joonas Pysäys, Keski-Suomen kalatalouskeskus
Kuva: Marko Puranen, Hämeen kalatalouskeskus
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
