Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry on maakunnallinen kalatalouden neuvonta- ja edistämisjärjestö, jonka laajan toimialueen erikoisuuksia ovat Saimaan uhanalaiset lajit eli saimaannorppa, järvilohi ja nieriä.
Meillä työskentelee kalatalousneuvoja Harry Härkönen, joka on ollut kalatalouskeskuksen palveluksessa yli 30 vuotta. Harryn erityisosaamisalaa on osakaskuntatoiminta. Antti Tolvanen vastaa kalatalouskeskuksen kalanviljelystä Putikon kalalaitoksella. Toiminnanjohtaja Rauno Jaatisen työtehtävät sisältävät kaikkea toimistosihteerin töistä erilaisiin tilaus- ja kenttätöihin. Lisäksi palveluksessamme on kausityöntekijä noin puoli vuotta vuodessa.
Toimimme kolmessa eri toimipaikassa. Nettisivultamme löytyvät puhelin ja sähköposti ovat varmimmat tavat tavoittaa meidät.
Hoidamme seitsemän kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Etelä-Savossa on arvioitu toimivan yli 20 000 vesialueen omistajayksikköä eli täällä on paljon pieniä osakaskuntia. Viime vuosina osakaskuntia on saatu yhdistymään suuremmiksi ja toimivimmiksi kokonaisuuksiksi. Sisävesien suurin osakaskunta Keski-Puulan osakaskunta (18 500 ha) toimii alueellamme.
Toimialueemme erikoisuuksia ovat Saimaan uhanalaiset lajit eli saimaannorppa, järvilohi ja nieriä, jotka asettavat suuria haasteita kalastuksen ja suojelun yhteensovittamiselle. Uhanalaiseksi voitaneen luokitella myös sisävesien ammattikalastajat, joita alueella on enää vain muutamia päätoimisia. Kymijoen reitin puolella on paljon virtavesiä ja erikoisuutena on Voikoski, jonne on määrätty kalatievelvoite jo 1920-luvulla, mutta kalatietä ei ole vieläkään rakennettu. Erikoisuus on myös oma kalanviljelylaitos, jossa on kasvatettu kaloja 1960-luvulta alkaen.
Alueemme tärkein kalalaji on muikku ja iso osa sisävesien muikkusaaliista pyydetään alueeltamme. Puruveden muikulle on myönnetty EU:n nimisuoja.
Mielenkiintoista alueessamme on suuri vesi-pinta-ala. Suurin osa toimialueestamme on kartasta katsottuna vettä. Isojen reittivesien lisäksi täällä on runsaasti pienempiä vesistöjä. Alueellamme ovat ainoat sisävesiemme kansallispuistot, Koloveden ja Linnasaaren kansallispuistot.
10 vuoden kuluttua alueemme on toivottavasti suurin järvikalan tuotantoalue, jossa voidaan huolehtia uhanalaisista lajeista ja kalastaa sekä ammattimaisesti että harrastuksena eri kalalajeja puhtaista vesistä.
Tänä vuonna panostamme erityisesti kalatalousalueiden toiminnan tehostamiseen ja kalastusharrastuksen toimintaedellytysten parantamiseen kehittämällä luvanmyyntipalveluja ja tuottavilla kalaistutuksilla, esimerkiksi järvilohia ja taimenia voidaan kalastaa vain istuttamalla.
Kalajutut tulivat puheeksi hallituksemme kokouksessa, kun Tarmo Tolvanen näytti kuvan edellisellä viikolla Haukivedestä saamastaan 2,8 kg ahvenesta. Tarkistuksen jälkeen huomattiin, että kala oli vain 70 grammaa pienempi kuin suomenennätysahven.
<><
Kalatalousneuvonnan ja Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikista Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöistä julkaistaan lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana.
