Valtiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 Kalatalouden Keskusliitolle 100 000 euroa vesialueen osakaskuntien yhdistämistä ja vesialueen omistajien yhteistyön edistämistä koskevan erityisselvityksen tekemistä varten. Selvitys kertoo karua kieltään siitä, mikä on jo ollut alan toimijoiden tiedossa. Osakaskuntien yhdistämisille on suuri tarve ja niihin pitää saada ulkopuolista rahoitusta.
Suomessa vesialueiden omistajatahoja on kolme. Lähivetemme ovat suurimmalta osin yhteisesti omistettuja osakaskuntien vesialueita. Maamme noin 20 000 vesialueen osakaskunnan yhteispinta-ala on 3,9 miljoonaa hehtaaria. Osakaskiinteistöissä yksittäisten vesialueiden omistajien määräksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Valtio on merkittävä vesialueen omistaja 3,4 miljoonalla hehtaarilla. Nämä vedet ovat Metsähallituksen hallinnassa. Vesialueita omistavat myös yksityiset ihmiset ja yhteisöt, kuten yhtiöt, kunnat ja seurakunnat. Yksityisiä vesialueita Suomessa on 1,3 miljoonaa hehtaaria.
Kalatalouden Keskusliitto toteutti eduskunnan sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana vuoden 2024 aikana vesialueen omistuksen (VOKE) kehittämishankkeen, jolla selvitettiin vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarvetta hyötyineen ja kustannuksineen. Samalla selviteltiin muitakin toimintatapoja vesialueiden hoidon ja käytön tehostamiseksi.
Selvityksessä haastateltiin yli kolmeakymmentä kalatalouden asiantuntijaa ja tehtiin alan viranomaisille ja järjestöille lomaketiedustelu. Kaikki Suomen 118 kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmat tarkastettiin yhdistämisasioiden käsittelyn osalta.
Yhdistämistarve on suuri
Selvityksen myötä vahvistui jo aiempi tuntuma siitä, että vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarve on Suomessa todella suuri. Yksiköiden pieni koko ja toimijoiden ikääntyminen vievät toiminnasta tehoa. Osakaskuntien toiminnan hiipuessa perustoiminnat, kuten kalavedenhoito ja kalastuksenvalvonta loppuvat. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpanokin on osin osakaskuntien harteilla ja hiipuvat osakaskunnat eivät näihin töihin kykene. Osakaskuntien yhdistämisten avulla erityisesti hallintotyötä ja -kustannuksia voitaisiin vähentää sekä toteuttaa suunnitelmallisempaa kalavedenhoitotyötä.
Esteenä raha ja tahtotilan puute
Yhdistämistoimitusten esteenä ovat olleet usein vähävaraisilla osakaskunnilla Maanmittauslaitoksen toimituskustannukset ja osakkaiden tahtotilan puute. Tahtotilaa tarvitaan, kun osakaskunnan kokouksen yhdistymispäätöstä tulee kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista. Osakastilojen ja osakaskuntien määrästä riippuvat toimituskulut ovat aina tuhansia, isommissa toimituksissa kymmeniä tuhansia euroja.
Viesti päättäjille ja valtiolle
VOKE-hankkeen viesti päättäjille on, että valtion kannattaisi panostaa vesialueiden kehittämiseen ja tarjota siihen työhön puitteet vaikkapa yhteismetsien kehittämistä tukevasta lainsäädännöstä. Siellä tarvittavat yhdistämistoimitusten toimituskulut maksetaan valtion varoista. Myös muita ”kynnysten madaltamistoimia” tarvitaan. Niitä toivotaan sijoitettavan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Hyviä esimerkkejä jo toteutetuista osakaskuntien yhdistämisistä löytyy eri puolilta Suomea. Etelä-Savossa yhdistämisiä on toteutettu hanketyönä jo yli kymmenen vuoden ajan ja alueen osakaskuntien keskikoko on kasvanut yli 20-kertaiseksi. Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.
Aiempien hankkeiden perusteella voidaan todeta, että toteutuakseen yksittäisen hankkeen tulee toimia 2–3 vuotta. Tulevia yhdistämishankkeita varten on luotava selkeä rahoitusrakenne ja toimintatapa pitkäaikaiselle hankkeiden sarjalle.
Esimerkkikohteita seuraaville vuosille
VOKE-hanke esittää raportissaan eri puolilta Suomea joukon kohteita, joissa yhdistämistoiminta tuottaisi jatkossa suurimman kalataloudellisen hyödyn. Hankerahoitteinen toimintatapa on todettu tehokkaaksi muodostettaessa vesialueiden omistajien, mutta myös yhteiskunnan kannalta merkittäviä omistusyksiköitä. Valtiovallan tulisi jatkossa tukea tällaisten hankkeiden toteuttamista.
Hankkeen esityksessä noin 360 vesialueiden omistusyksikköä muuttuisi yhdistämistoimituksin 25:ksi vesialueiden osakaskunnaksi. Toimituksella olisi vaikutusta noin 49 500 osakastilaan. Toimitusten hinta Maanmittauslaitoksen vuoden 2024 hinta-asetuksen mukaan laskettuna olisi noin 300 000 euroa.
Kalatalouden Keskusliitto tilasi hankerahoituksella Maanmittauslaitokselta teemakartan, jossa on Suomen vesialueiden omistusyksiköt vesipinta-alan koon mukaan luokiteltuina. Kartassa omistusyksiköiden kokoluokat esitetään eri väreillä, jolloin omistusyksiköiden koko on helpompi hahmottaa.
Muitakin toimintamahdollisuuksia on
Monin paikoin yhdistämisiin verrattavia etuja on saavutettu kehittämällä yhteistoimintaa yhdistysvetoisesti. Hankeraporttiin kirjatut toimintamallit tarjoavat vaihtoehtoisen väylän kalatalouden kehittämiselle siellä missä yhdistämistoimituksia karsastetaan, esimerkiksi pirstaleisilla pienvesillä ja jokialueilla.
VOKE – Vesialueen omistuksen kehittämishanke 2024 loppuraportti.
Hanke saa jatkoa, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi Kalatalouden Keskusliitolle 70 000 euron määrärahan vesialueen osakaskuntien toiminnan edistämistyöhön vuodelle 2025.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 1/2025.
Teksti ja kuvat: Risto Vesa, Vesa Karttunen ja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
