ARTIKKELI

Kuortaneenjärven verkkokoekalastukset

Kuortaneenjarven verkkokoekalastus ja veneen pohjalla saavissa olevat koekalastusverkot.

Kuortaneenjärvellä tehdään verkkokoekalastuksia Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toimesta. Koekalastukset ovat yksi kalatalouskeskuksen asiantuntijatehtävä liittyen vesistöjen ja kalakantojen seurantaan, tutkimukseen ja hoitoon.

Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöt tekevät kalakantojemme ja vesistöjemme hyväksi tärkeää ja monipuolista työtä. Vesistökunnostuksia toteutetaan laajasti ympäri Suomen, mutta jäsenjärjestöjen työhön kuuluu monia muitakin tehtäviä liittyen vesistöjen ja kalakantojen seurantaan, tutkimukseen ja hoitoon. Yksi näistä tehtävistä on verkkokoekalastukset, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kalakantojen rakenteesta, runsaudesta ja vesistön ekologisesta tilasta.

Verkkokoekalastuksia tehdään muun muassa Kuortaneenjärvellä Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toimesta. Toiminnanjohtaja Marko Paloniemi on ottanut minut päiväksi hommiin ja pääsen seuraamaan heidän verkkokoekalastuksiaan lähemmin.

Markon apuna on kesätyöntekijä Ossi ja Osuuspankin Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan tuella palkattu Akseli. He tekevät töitä Kuortaneenjärvellä koko viikon verkkokoekalastuksen parissa. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus toteutti verkkokoekalastuksia kuluneen kesän aikana Kuortaneenjärven lisäksi myös kolmella muulla järvellä maakunnan alueella.

Kuortaneenjarven verkkokoekalastus ja koekalastusverkkojen koenta ja nosto veneeseen.

Kuortaneenjärven koekalastusten tausta

Kuortaneenjärvi on pinta-alaltaan noin 14,9 km2 ja kuuluu pinta-alansa puolesta EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen seurantaan ja tilan arviointiin, sillä siihen kuuluu automaattisesti kaikki pinta-alaltaan yli 1 km2:n järvet. EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa saavuttamaan vesien hyvän tilan ja estämään vesistöjen tilan huonontumisen erilaisilla toimilla. Koska Kuortaneenjärvi on mukana direktiivin mukaisessa seurannassa, on sille määritetty virallinen ekologinen tila ja nykyinen tila on arvioitu tyydyttäväksi.

Vesipuitedirektiivin käytännön seurantaa ja tutkimustyötä koordinoivat ja rahoittavat valtion viranomaiset, kuten elinvoimakeskukset, Luonnonvarakeskus (LUKE) sekä Suomen ympäristökeskus (Syke). Kuortaneenjärven tapauksessa työn suorittaa kentällä Kalatalouskeskus ja rahoitus työhön tulee LUKE:lta. Verkkokoekalastuksia suoritetaan vesipuitedirektiivin seurantojen lisäksi myös muista syistä, kuten erilaisten hankkeiden kalataloudellisten vaikutusten seuraamiseksi tai kalaistutusten onnistumisen selvittämiseksi.

Verkkokoekalastus tutkimusmenetelmänä

Koekalastuksessa käytetään tarkoitusta varten valmistettuja NORDIC-yleiskatsausverkko nimisiä erikoisverkkoja, jotka ovat 1,5 metriä korkeita ja pituudeltaan 30 metriä. Verkot muodostuvat 12 solmuväliltään erilaisesta (5–55 mm) havaspaneelista. Ajatuksena siis on, että koekalastusverkko pyytää lähes kaiken kokoisia vesistössä esiintyviä kaloja.

Verkkokoekalastuksessa pyritään satunnaistamaan kaikki, mikä on satunnaistettavissa. Näin tuloksista saadaan mahdollisimman valikoimattomia ja vertailukelpoisia eri koekalastuskertojen välillä. Esimerkiksi verkkojen paikat arvotaan eikä niitä siten aseteta tietoisesti mahdollisimman hyville kalapaikoille, kuten verkkokalastuksessa yleensä on tapana. Koekalastuksessa käytettävien verkkojen lukumäärä määräytyy kohdevesistön pinta-alan ja syvyyden mukaan. Riittävä verkkomäärä kasvattaa tulosten luotettavuutta. Kuortaneenjärven koekalastuksessa käytettiin yhteensä 52 koekalastusverkkoa, jotka käytännössä jaettiin viiden pyyntivuorokauden ajalle siten, että pyynnissä oli aina 10–11 verkkoa kerrallaan.

Koeverkkojen kokemisen jälkeen saaliskalat käsitellään ja kirjataan solmuvälikohtaisesti. Lähes kaikki kalat myös mitataan eri lajien pituusjakaumien selvittämiseksi. Koeverkot pyytävät hyvin ahvenia, särkiä sekä kuhia. Näiden lajien osalta verkkokoekalastus on melko luotettava tapa saada tietoa kalakannasta, koska ne jäävät hyvin verkkoihin. Sen sijaan hauki, made ja siika ovat lajeja, joita koekalastusverkoilla saadaan melko huonosti, vaikka niitä vesistössä esiintyisikin. Näiden lajien osalta tuloksiin tuleekin suhtautua hieman varauksella ja ymmärtää menetelmän puutteet tiettyjen lajien osalta. Yksikkösaalis eli yhden koekalastusverkon keskimääräinen saalis (grammaa tai kappaletta) on se luku, jonka muutokset eri koekalastuskertojen välillä antavat suuntaa kalastossa mahdollisesti tapahtuneille muutoksille.

Kuortaneenjarven verkkokoekalastus ja koekalastussaaliin kirjaaminen.

Kuortaneenjärven kalaston tilaa on seurattu verkkokoekalastuksin vuodesta 2008 lähtien kolmen vuoden välein. Tulosten perusteella kalasto on edelleen niukasti ahvenkalavaltainen, vaikka särkikalojen osuus koekalastussaaliissa on vuosien myötä hieman noussut. Muikkua esiintyi tämän vuoden koekalastuksessa enemmän kuin koskaan aiemmin, joskin määrät olivat edelleen pieniä. Tuloksissa näkyy myös yli 15 cm pituisten ahventen osuuden jatkuva kasvaminen ahvensaaliissa.

Kuortaneenjarven verkkokoekalastus ja Kuortaneenjärven verkkokoekalastusten yksikkösaalis (grammaa/verkko) lajiryhmittäin vuosina 2008 – 2026. Lähde: Koekalastusrekisteri (LUKE).

Kuhan ravinnonkäyttö tutkimuksen kohteena

Kuortaneenjärven kuhakantaa tutkitaan myös erillisessä Lapuanjoen kalatalousalueen ravinnonkäyttötutkimushankkeessa. Kuortaneenjärven kuhakanta on runsas, mutta kuhat kasvavat tutkitusti poikkeuksellisen hitaasti. Verkkokoekalastuksen yhteydessä ei saatu alamittaisten ohessa kuin muutama pyyntimitan täyttänyt kuha. Kuhaa ei ole istutettu järveen enää 2000-luvulla, joten istutukset eivät enää vaikuta kuhakannan muutoksiin tai kasvuun.

Paloniemi arvelee verkkokoekalastussaaliin perusteella kuhien heikon kasvunopeuden syynä olevan sopivan pienien ravintokalojen puutteen. Koekalastussaaliissa esiintyy poikkeuksellisen vähän pieniä ravintokaloja monien muiden järvien tuloksiin verrattuna. Oletuksena on, että runsas kuhakanta syö tehokkaasti järven noin 7–11 cm pituiset saaliskalat, mutta ei pysty enää suuremmassa määrin hyödyntämään kookkaammiksi ehtineitä saaliskaloja. Näin ollen sopivan ravinnon puute ilmenee kuhien heikkona kasvuna.

Kuortaneenjärven kuhakannan ravinnonkäyttötutkimushankkeessa kerätään kaikkiaan noin 300 avovesikauden aikana pyydettyä kuhaa. Osa tutkimuskaloista saadaan verkkokoekalastuksen saaliista. Kuhat avataan ja niiden mahojen sisältö tutkitaan Helsingin yliopiston toimesta ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys vastaa hankkeen raportoinnista. Kuhien ravinnon käytöstä saadaan tarkempaa tietoa ravinnonkäyttötutkimuksen valmistuttua ensi vuoden puolella.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 7-8/2026.

Teksti ja kuvat Niina Koivunen, Kalatalouden Keskusliitto

Kirjoituksen pääkuva: Kuortaneenjärven verkkokoekalastus ja veneen pohjalla saavissa olevat koekalastusverkot.

Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä

Kategoriat
Arkistot