Ravustusluvat ja -välineet kuntoon, sillä ravustuskausi käynnistyy taas heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Ravustaessa voi nauttia kotimaan luonnosta sekä herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Tämän kesän rapusaaliista odotetaan jälleen normaalia.
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua. Vesistöt ovat alkaneet lämmetä tänä vuonna hyvin, mutta rapusaaliiden ennustaminen on silti hankalaa, koska alueellisesti sääolosuhteet, veden lämpötila sekä rapujen liikkuminen voi vaihdella suuresti. Mikäli vesistöt eivät ole lämmenneet rapukauden alkuun tarpeeksi, eivät ravut ole vielä liikkeellä, koska rapujen kuorenvaihto voi olla kesken ja naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia. Kaudesta ennustetaan kuitenkin edellisten vuosien tapaan normaalia, vaikkakin rapukauden alku ei antaisikaan heti suuria saaliita. Matalat vedenkorkeudet saattavat haitata ravustusta joillakin alueilla, mutta täpläravun pyyntiin tällä ei ole niin suurta merkitystä, koska saaliit pyydystetään usein noin 4 metrin syvyydestä.
Ravustusta on helppo harrastaa yhdessä perheen tai kavereiden kanssa, mutta mikäli ravustus ei ole vielä tuttua, voi alkuun päästä helposti tällä Ravustusoppia-videolla!
Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Ravustusluvat ja mertojen merkinnät kuntoon
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.
RAVUSTAJAN MUISTILISTA
- – Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12, loppuu 31.10.
- – Ravustusluvat: vesialueen omistajan lupa sekä kalastonhoitomaksu 18–69-vuotiailta (Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.)
- – Mertojen merkintä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 cm veden pinnan yläpuolelle sekä merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.
- – Rapuruton ehkäiseminen: desinfioi, kuivaa tai pakasta kaikki käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vrk ennen käyttöä. Suositeltavaa olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja!
- – Rapurutto epäily: lähetä oireiset ravut Ruokavirastoon maksuttomaan tutkimukseen tautien varalta (ohje).
- – Täplärapu on haitallinen vieraslaji: sitä ei saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin eikä saa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella.
- –Rapujen keitto: veden tulee kiehua koko ajan, lisää ravut yksitellen tai muutaman ravun erissä
Rapuruton leviämisen ehkäiseminen
Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka kotimaiselle erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Suositeltavaa olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.
Jos ravulla epäillään rapuruttoa (eli ravulla on kuorivaurioita, puuttuu raajoja ja saksia, ne liikkuvat epätyypillisesti tai vesistössä useita kuolleita rapuja), lähetä ne Ruokavirastoon maksuttomaan tutkimukseen tautien varalta (ohje).
Ravustajan tulee myös muistaa, että täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täplärapujen istuttaminen luonnonvesiin tai viljely on kiellettyä, eikä niitä saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa.
Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä
Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Lisäksi ravintolat tarjoavat täyden palvelun rapuillallisia.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389
Kalastusbiologi Päivi Pyyvaara, Kalastusbiologi, Itä-Suomen elinvoimakeskus, puh. 0295 025 091
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875
Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968
Raukola Ilkka, Ruokosen Rapu, puh. 050 3083 255
Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä voi lukea lisää ravuista ja ravustuksesta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ohjevideo ravustukseen
Raputaru-animaatio on opettavainen kertomus eurooppalaisista rapukannoista, jotka ovat olleet viimeisen parin sadan vuoden ajan ympäristömuutosten, ympäristön pilaantumisen, vieraiden rapulajien ja rapuruton puristuksissa.
Kalahavainnot.fi -palveluun voi ilmoittaa havainnot ravuista.
