Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry on maakunnallinen kalatalouden neuvonta- ja edistämisjärjestö, jonka toiminnan painopistealueita ovat kalatalouteen liittyvät neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, kalavesien käytön ja hoidon suunnittelu, kalojen välitys ja istutusten toteutus, kalataloudelliset selvitykset sekä vesialueiden edunvalvonta.
Meillä työskentelee toiminnanjohtaja Marko Paloniemi (FM), joka ainoana vakituisena työntekijänä vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Määräaikaista apuvoimaa on käytössä lähinnä kenttätöiden yhteydessä.
Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella ja sähköpostilla, jotka löydät nettisivultamme. Lisäksi olemme Facebookissa.
Hoidamme kolmen kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Toimialueellamme on 248 osakaskuntaa. Ne ovat kooltaan pääosin pieniä ja siksi vain vähemmistö niistä on järjestäytyneitä. Toiminta tapahtuu osakaskuntien lisäksi monin paikoin myös kalastusoikeuden haltijoina toimivien kalastusseurojen kautta, joista monet keskitetysti toimivat useiden osakaskuntien alueilla.
Kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä toimialueellamme? Uskottavan kalatalousneuvonnan perustana tulee olla vahva tietoon pohjautuva käsitys toimialueen vesistöistä, niiden kalakantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tärkeäksi koetaan hyvä ja avoin vuorovaikutus kentän toimijoiden kanssa. Myös nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen käytettyjen työtuntien uskotaan maksavan itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Tänä vuonna, viime vuoden tapaan, panostamme käyttö- ja hoitosuunnitelmiin liittyvien kalataloudellisten selvitysten tekoon. Näitä ovat mm. koekalastukset ja -ravustukset, istutusten tuloksellisuuden selvittäminen sekä kalojen kasvuselvitykset. Kesän suunnitelmissa on myös täplärapuun kohdistuva vieraslajin torjuntahanke Seinäjoessa.
Alueemme tärkein kalalaji on kuha. Miksi? Kuha menestyy erittäin hyvin maakunnan humuspitoisissa vesissä ja on useissa vesistöissä siten myös tavoitelluin kalalaji.
Mielenkiintoisen alueestamme tekee? Mitä Etelä-Pohjanmaalla ei ennestään ole, se on perinteisesti tehty itse. Näin on myös järvien osalta. Useat ensisijaisesti tulvasuojelun tarpeisiin rakennetut tekojärvet muodostavat nykyään myös kalastuksen näkökulmasta merkittäviä kohteita vähävetisellä seudulla.
10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous on toivottavasti kohentunut erityisesti suurimpien jokiemme, Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Ähtävänjoen, vaelluskalojen tilanteen osalta. Haastetta riittää.
Paras kalajuttu? Kiinnostus toimialueen vesialueiden tilaa ja niiden parantamista kohtaan on selvästi kasvanut viime vuosina. Vesialueiden tilan parantamiseen tähtääviä suunnitelmia ja niiden mukaisia toimenpiteitä on tehty kiintyvällä tahdilla eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Siitä ei voi seurata kuin hyvää tulevaisuuden kalavesiä ajatellen.
<><
Kalatalousneuvonnan ja Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikista Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöistä julkaistaan lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana.
