Kalatalouden Keskusliitto lähetti tietopyynnön käräjäoikeuksille koskien lähivuosien kalastusrikkomuksia ja -rikoksia. Vastauksena saimme 25 oikeuden päätöstä. Mitä ne paljastivat?
Kalastuksenvalvojat tekevät työtä vesillä, mutta harvoin kuulee, että kalastuksenvalvojan kiinni saama kalastaja olisi lopulta saanut rikkomuksestaan rangaistuksen. Tarinoiden mukaan ongelmana on ollut milloin poliisin haluttomuus tehdä asialla jotain tai syyttäjän ja oikeuden tuomarin tietämättömyys kalastusasioista.
Tämä ei kuitenkaan ole tilastojen valossa totta ainakaan poliisin osalta. Nimittäin Poliisihallituksen mukaan poliisin tilastoimien kalastusrikosten määrä vuosien 2020 – 2024 aikana on ollut vuositasolla yli 400. Mitä näille kaikille tilastoiduille kalastusrikoksille sitten tapahtuu. Asian tarkemmaksi selvittämiseksi Kalatalouden Keskusliitto lähetti tietopyynnön käräjäoikeuksille koskien kalastusrikkomuksia ja -rikoksia. Vastauksena saimme 25 oikeuden päätöstä, joista kolme oli hovioikeuden jatkokäsittelemiä.
Oikeudessa 22 käsitellyn tapauksen rikosnimikkeitä olivat luvaton pyynti (8 kpl), kalastusrikkomus (11 kpl) ja kalastusrikos (3 kpl). Vastaaja todettiin oikeudessa syylliseksi 12 tapauksessa, syytteet hylättiin kahdeksassa tapauksessa ja kaksi tapausta oli jo ehtinyt vanhentua. Aiheittain jaoteltuna tuomiot koskivat pyydysten merkintää, muita pyydysongelmia, rauhoitusaikaa, rauhoitettua kalaa ja kalastusoikeuden ylityksiä. Monesti tapaus sisälsi useampia edellä mainittuja aiheita. Pohjoisessa käräjäoikeuteen oli päätynyt myös saamelaisten kalastusoikeuteen liittyviä asioita, mutta niitä emme tässä kirjoituksessa käsittele.
Menettämisseuraus nosti maksettavaa summaa
Taimen oli ainoa oikeuteen päätynyt kalalaji. Useimmiten kyse oli rasvaevällisen rauhoitetun taimenen tai alamittaisten taimenten pyynnistä. Oikeuden antamat tuomiot vaihtelivat todella paljon.
Kalastaja tuomittiin käräjäoikeudessa rasvaevällisen rauhoitetun meritaimenen pyynnistä vapavälinein 340 euron päiväsakkoon sekä 3 260 euron menettämisseuraamukseen. Sen sijaan saman käräjäoikeuden toinen tuomari piti toisen kalastajan meritaimenen pyytämistä vavalla vähäisenä rikoksena ja vapautti kalastajan kokonaan syytteistä. Kalastaja myönsi kyllä oikeudessa pyytäneensä rasvaevällisen rauhoitetun meritaimenen, mutta selitteli pyyntihetkellä olleen merenkäynnin aiheuttamaa hässäkkää, joka vei huomion taimenesta. Tämä ilmeisesti kelpasi selitykseksi kyseiselle tuomarille. Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun nimissä näin ei tietenkään pitäisi käydä vaikka jokainen oikeustapaus onkin yksilöllinen.
Alamittaisten taimenien pyynnistä kaikki syytettyinä olleet kalastajat saivat sekä päiväsakkoja että tuntuvan menettämisseurauksen korvattavakseen. Yhdessä tapauksessa kaksi kalastajaa sai verkoilla saaliikseen 14 eväleikattua ja yhden rasvaevällisen alamittaisen taimenen. Heidät tuomittiin kalastusrikokseen, josta he saivat 465 ja 150 euron päiväsakot, joiden lisäksi he joutuivat maksamaan yhteisesti kaloista 6 080 euron menettämisseurauksen.
Eläkeläismiehen verkoilla kalastamat 39 alamittaista rasvaeväleikattua taimenta sai laajaa huomiota mediassa. Käräjäoikeus tuomitsi kalastajan kalastusrikkomuksesta 325 euron päiväsakkoihin, minkä lisäksi hänelle tuli maksettavaksi 10 140 euron menettämisseuraus. Hovioikeus kohtuullisti henkilön taloudellisen tilan huomioon ottaen menettämisseurauksen 4 000 euroon.
Sakkoja pyydysten puutteellisesta merkinnästä
Verkkokalastuksessa tuomioita tuli rauhoitetun tai alamittaisen taimen pyynnin lisäksi sekä ilman tarvittavia lupia tehdystä kalastuksesta että pyydysten puutteellisesta merkinnästä ja kalastajan yhteystietojen puuttumisesta. Yhdessä esimerkkitapauksessa kalastaja oli pyytänyt kolmella verkolla ilman alueella vaadittua lupaa. Lisäksi hän oli jättänyt merkitsemättä pyydyksen asettajan nimen ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittavan merkin. Oikeus määräsi hänelle 20 päiväsakkoa, yhteensä 1 000 euroa.
Vähemmälläkin voi selvitä. Toinen kalastaja oli pyytänyt puutteellisesti merkityillä pintaverkoilla, joista puuttuivat lisäksi kalastajan yhteystiedot. Oikeus määräsi kalastajalle 10 päiväsakkoa, yhteensä 60 euroa.
Kalastusoikeuden ylitys toi myös sakkoja
Kalastusoikeuden ylityksistä langetettiin myös tuomioita. Yhdessä tapauksessa kalastaja sai 10 päiväsakkoa, 260 euroa, yhdestä ylimääräisestä jäälle viritetystä ootto-ongesta. Kalastajalla oli kalastuslupa hankittuna, mutta lupaehdoissa oli ollut rajoitus, jonka mukaan kerralla saa käyttää ainoastaan kahta vapaa (yksi kalastajan hallussa ja yksi ns. ootto-onki). Kalastaja oli kuitenkin kalastanut lupaehdon vastaisesti kolmella vavalla (yksi hallussa ja kaksi ns. ootto-onkea).
Toinen kalastaja oli laskenut veteen 400 metriä verkkoja suurimman vapaa-ajankalastuksessa sallitun määrän ollessa 240 metriä. Hän ei ollut rekisteröitynyt kaupalliseksi kalastajaksi, joten hän syyllistyi luvattomaan pyyntiin. Lisäksi kalastaja ei ollut käyttänyt verkoissa vesiliikennealueella vaadittuja lippusalkoja ja kaiken lisäksi verkoissa oli ollut liian pieni silmäkoko. Kalastaja syyllistyi kalastusrikkomukseen, josta rangaistuksena oli 10 päiväsakkoa, 270 euroa.
Riittämätön näyttö vapauttaa kalastajan
Lähes puolet oikeuteen joutuneista todettiin kuitenkin syyttömiksi. Usein kyse oli näytön puutteesta. Osassa ei ollut varmaa näyttöä kumpi paikalla olleista henkilöistä oli kalastanut, kalastiko henkilö lainkaan virvelillä tai kuka taimenen oli kalastanut. Kerran asiantuntija ei osannut varmuudella sanoa oliko taimen eväleikattu vai ei. Yhdessä tapauksessa kalatalousalueen kalastussääntö oli sanamuodoltaan niin epäselvä, että rauhoitusajan oli voinut tulkita kahdella eri tavalla.
Kalastuksenvalvojien kannattaa siis olla todella tarkkana kalastajia kohdatessaan. Samasta syystä kalastuksenvalvojien tulisi aina liikkua pareittain ja molempien on hyvä varmistaa näkemänsä, jotta epäselvyyksiä ei myöhemmin ilmene. Hyvälaatuiset kiikarit ovat oiva apuväline kalastajia kauempaa tarkasteltaessa. Ilman niitä ei lahden toiselta puolelta välttämättä näe tarkasti mitä kalastaja tekee, millä välineillä hän kalastaa tai kuka saaliin sai.
Rangaistusta tulee vaatia
Joissain tapauksissa kalastaja vapautui syytteestä, koska asianosainen ei vaatinut rangaistusta. Ilman vesialueen omistajan rangaistusvaatimusta poliisi tai syyttäjä ei välttämättä vie asiaan eteenpäin tai jos asia menee oikeuteen asti, tulee vapauttava päätös.
Ongelmalliseksi asian tekee se, että jos ei vaadi rangaistusta, rikkomuksen tekijälle voi syntyä mielikuva, ettei rikkeestä rangaista ja näin ollen toiminta voi jatkua ilman pelkoa rangaistuksesta. Mikäli kyseessä on esimerkiksi kalastusoikeuden ylitys tai luvaton pyynti, osakaskunnalta jää myös lupamyyntitulot saamatta.
Asianomistajan pysyväissuostumus viranomaiselle on helppo tehdä Kalatalouden Keskusliiton juristin laatimalla lomakkeella. Sen saa kalatalousalueen tai osakaskunnan käyttöön keskusliitosta pyytämällä.
Tietoisuus kalastuksesta lisääntyy
Onneksi asioista keskustellaan. Esimerkiksi aikaisemmin mainittua vapauttavaa tuomiota rauhoitetun meritaimen pyynnistä on esitelty ja siitä on keskusteltu muun muassa syyttäjäpäivillä. Toivotaan, että asian saama julkisuus auttaa lisäämään syyttäjien ja tuomareiden tietoisuutta kalastusasioista ja tuovan tulevaisuudessa oikeansuuntaisia tuomioita kalastuksenvalvonnassa kohdattujen rikkomusten suhteen.
Loppuun voi todeta, että kalastuksenvalvoja voi hyvillä mielin jatkaa työtään kalastuslain ja -asetusten valvojana. Poliisien, syyttäjien ja oikeusistuimien tietoisuus kalastuksesta tulee jatkossa toivon mukaan vielä lisäämään oikeasuuntaisia tuomioita.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 4/2025.
Teksti: Tapio Gustafsson, Niina Koivunen ja Rasmus Åkerblom, Kalatalouden Keskusliitto
Kuvat: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
