Lieksan Kelvänjoella myllypatoa hallinnoiva perikunta ja paikallinen osakaskunta ryhtyivät yhteiseen hankkeeseen vaellusyhteyden palauttamiseksi ja järvitaimenkannan elvyttämiseksi. Rahoitusta työhön saatiin muun muassa NOUSU-hankkeelta.
Ala-Kelvänjoen myllypato sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan kaupungin Vuonislahden kylässä. Olemassa olevan myllypadon avulla säännösteltiin Kelvänjärven ja sen alapuolisen Kelvänjoen vedenkorkeutta. Luvan haltijan eli Onni Turusen perikunnan tehtävänä oli pitää vedenkorkeus siinä korkeudessa, että haittaa ranta-asutukselle olisi mahdollisimman vähän. Itse mylly oli saanut kuvernöörin hyväksynnän vuonna 1845. Myllyn toiminta oli päättynyt vuosikymmeniä sitten.
Kelvänjärven pintaveden ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan järven yleisimpiä kalalajeja ovat ahven ja hauki. Muita tavanomaisia lajeja ovat särki, lahna, made ja kiiski, mutta saaliiksi on saatu myös taimenta sekä istutettua siikaa ja kuhaa.
Ajatus padon purkamiseen luvan haltijalta
Ajatus Ala-Kelvänjoen myllypadon purkamisesta lähti Onni Turusen perikunnalta vuonna 2016. Perikunta omistaa vanhan myllyn ja patorakennelmat sekä suurimmaksi osaksi jokea ympäröivät maa-alueet. Säännöstelyluvan valtuuttamana hankkeeseen saatiin mukaan Vuonislahden yhteisen kalaveden osakaskunta.
Osakaskunta teki Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle aloitteen Kelvänjärven säännöstelypadon korvaamisesta pohjapadolla. Pohjapato turvaisi järven nykyiset vedenkorkeudet sekä mahdollistaisi vaelluskalojen vapaan kulun Pielisestä Kelvänjärveen ja siitä ylöspäin. Hanke oli tarpeellinen erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kantojen elvyttämistyössä. Samalla paranisivat myös muiden kalojen ja vesieliöiden elinmahdollisuudet. Myllypato oli ainoa tiedossa oleva merkittävä vaelluseste koko vesistöalueella.
Suunnittelu vaati aikaa
Tällainen hanke vaatii toteutuakseen vuosien kärsivällisyyttä ja monta yhteistyökumppania. Suunnittelun aikana piti kuunnella eri osapuolten tarpeita ja toiveita. Myös museoviraston kanta täytyi ottaa huomioon, koska kiinteistöllä sijaitsee historiallisesti arvokas mylly.
Hankkeeseen ryhtyminen vaati hyvin paljon ponnisteluja rahoituksen hankkimisen saamiseksi, koska Vuonislahden osakaskunnalla ei yksin olisi ollut mahdollista saada hanketta rahoitettua.
– Olemme osakaskunnassa erittäin tyytyväisiä hankkeen osarahoittajille sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle, joka rahoitti hanketta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta reilulla 60 prosentilla kokonaiskustannuksista, kiittelee osakaskunnan puheenjohtaja Esko Saastamoinen.
Työt alkoivat syyskuussa
Varsinaiseen padon purkutyöhön päästiin syyskuussa 2024. Työ eteni ja valmistui pääpiirteissään suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti. Hankkeen valvojana toimivat osakaskunnan puolesta Pohjois-Savon ELY-keskus sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Olosuhteet Kelvänjoen kunnostamiseen olivat syyskuussa ihanteelliset veden ollessa erittäin matalalla kuivan ja vähäsateisen kesän ansiosta. Työt aloitettiin leikkaamalla vanha pohjapato osittain auki, minkä jälkeen siirryttiin sillan yläpuoliseen pohjapato-osuuteen sekä kivettiin alapuolinen kalatie. Joesta purettiin vain patorakennelmat kahdesta jokiuomasta, mutta vanhan myllyn vesiuoman pato on jätetty paikalleen, koska mylly on suojelukohde.
Toteutus oli valmis noin kolmessa viikossa. Miljöö muuttui edukseen ja voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen. Odotamme niin osakaskuntana kuin paikallisina asukkaina ensimmäistä kevättulvaa, jolloin nähdään lopullisesti, miten vesi virtaa uudessa jokiuomassa.
Jatkoa on jo luvassa
Osakaskunnan puheenjohtaja Saastamoisen mukaan suunnitelmissa on ensi kesän loppupuolella pitää talkoot. Tarkoituksena on lisätä kutusoraikkoa alapuoliseen kalatiehen. Mukana talkoissa olisi ProAgria Itä-Suomen Virtaa Pielisen pintaan -hanke. Hanke tuo kalataloudellisen hyödyn lisäksi lisäarvoa kauniille historialliselle myllyalueelle. Ennallistettu koski tulee toimimaan yhtenä Vuonislahden kylän upeana luontokohteena.
Yhteistyökumppanina hankkeessa olivat Pohjois-Savon ELY-keskus, WWF-Suomi, Olvi Säätiö, Lieksan kaupunki, UPM-Energy, Vuonislahden osakaskunta, Metsä Group, Onni Turusen perikunta ja Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Urakoitsijana toimi Kuopion Teholouhinta Oy.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 8/2024.
Teksti ja kuvat: Marja Sonninen
Kuva: Ala-Kelvänjoen säännöstelypadon korvannut uusi pohjapato marraskuussa.
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
