Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen henkilökunta yhteiskuvassa.

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus on Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kalataloutta Pohjois-Karjalan alueella.

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toimialueella on lukuisia järviä, joista suurimmat ovat Pielinen, Orivesi, Pyhäselkä, Höytiäinen, Juojärvi-Rikkavesi, Pyhäjärvi, Koitere, Viinijärvi ja Nuorajärvi. Suurimpia jokia valuma-alueiden mukaan ovat Lieksanjoki, Koitajoki, Pielisjoki, Jänisjoki, Valtimonjoki, Jongunjoki ja Vaikkojoki. Toimialueella on kymmenen kalatalousaluetta, joiden toiminnanjohtajuudet hoidetaan kalatalouskeskuksen toimesta.

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana toimii Päivi Kiiskinen ja kalatalousneuvojina toimivat Taina Ahosola ja Mervi Paajanen. Kymmenen kalatalousalueen tehtävien hoitaminen lohkaisee ison osan työajasta, mutta toteutamme myös koeverkkokalastuksia ja sähkökoekalastuksia sekä kalastustiedusteluja omalla toimialueellamme. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen, niiden sisällön kuuleminen ja neuvonta sekä tiedottaminen on ollut tapetilla parin viimeisen vuoden ajan. Uusia haasteita muun muassa kalatalousalueiden nettisivujen tekemiseen ja päivittämiseen asettaa digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset, jotka tulee huomioida sisältöä julkaistaessa.

Reilun vuosikymmenen ajan kalatalouskeskuksellamme on ollut kymmenhenkinen kalastuksenvalvojatiimi, jolla on valtuudet toimia koko maakunnan alueella. Käytössämme on kalastuksenvalvontavene ja vesijetti. Saimaan järvilohen suojelullinen valvonta on ollut keskeisessä roolissa, mutta paljon tehdään myös kalatalousalueiden tilaamia järvi- ja jokivalvontakeikkoja. Mainittakoon, että kalastuksenvalvonnassa yhteistyötä tehdään Metsähallituksen ja Poliisin kanssa resurssien mukaan.

Toimialueellamme osakaskunnat ovat varsin suuria ja tähän päivään asti ne ovat olleet enemmälti hyvin toimivia. Nyt viestiä tulee vähän joka suunnalta siitä, että toimijoita osakaskunnan tehtävien pyörittämiseen ei tahdo löytyä ja lähiaikojen tehtävänä on ratkaista, miten tehtävien hoito järjestetään. Yhdistymisestäkään kun ei välttämättä löydy ratkaisua tähän asiaan.

Järvilohi on maakuntakalamme ja tällä hetkellä järvilohelle kuuluu paljon aikaisempaa parempia kuulumisia. Pielisjoen Laurinvirtaan on rakennettu pienpoikastuotantoalue, jossa järvilohi voi luontaisesti lisääntyä ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen. Myös tiedottaminen järvilohen suojelemiseksi tehdyistä kalastusrajoituksista on kantanut hedelmää. Tänä päivänä harvempi ilkeää ottaa rasvaevällistä kalaa syönnösalueella tai uhanalaista kalaa kiellettynä aikana.

<><

Kalatalousneuvonnan ja Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikista Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöistä julkaistaan lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana.