Rapuhavainnot talteen

Ravut tulee huomioida kalatalousalueiden tulevissa käyttö- ja hoitosuunnitelmissa. Rapukaudella kertyvät havainnot rapujen esiintymisestä ovat tärkeää tietoa suunnitelman laatijoille.

Ravustuskausi on tänä vuonna käynnistynyt positiivisissa merkeissä ja hyviä saaliita on saatu ainakin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ravustajan on huolehdittava ravustusluvista, pyydysten oikeasta merkinnästä sekä desinfioinnista. Lisäksi olisi toivottavaa, että ravustajat ja muut vesialueella liikkuvat ilmoittaisivat rapuhavaintonsa Luonnonvarakeskukselle.

Kalatalousalueiden tulee laatia toiminta-alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää Kansallisen rapustrategian vuosille 2019–2022 edellyttämä raputaloutta koskeva osio. Tässä osiossa määritellään täplärapukantojen hallintatoimet, jokirapukantojen suojelutoimet ja elvyttäminen sekä rapuruton leviämisen estäminen. Näiden vaatimusten taustalla on jokirapukantojen väheneminen ja lajin luokittelu erittäin uhanalaiseksi sekä täpläravun luokittelu EU:n vieraslajiasetuksella haitalliseksi vieraslajiksi. Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa tulee lisäksi määritellä kaupalliseen kalastukseen/ravustukseen ja kalastusmatkailuun hyvin soveltuvat alueet.

Tarkat tiedot esiintymistä

Toimivan suunnitelman perustana on mahdollisimman tarkat tiedot jokirapujen ja täplärapujen esiintymisestä sekä muun muassa rapukantojen rakenteesta ja ravustuksen nykytilasta. Tietojen kerääminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kalatalousalueen ja osakaskuntien välillä, mutta myös kansalaiset voivat ilmoittaa rapuhavaintonsa Luonnonvarakeskuksen kalahavainnot.luke.fi -sivustolle ja osallistua tätä kautta tärkeään työhön. Havaintojen avulla Luonnonvarakeskus koostaa tietokannastaan levinneisyyskarttoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. Sivustolle voi ilmoittaa myös jokirapuhavaintoja, joita ei näytetä julkisesti vesistökohtaisina esiintyminä, vaan ainoastaan karkeina levinneisyyskarttoina. Jokirapujen ilmoittaminen sivustolle ei siis paljasta ulkopuolisille hyviä apajia.

Monilla alueilla kuitenkin rapukantatiedot ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan, joten kalatalousalueet keräävät tiedot rapukannoista erilaisten kyselyiden avulla. Lisäksi apuna voi käyttää ELY-keskuksen SÄHI-istutusrekisteriä. Vaikka täplärapujen istutus on kielletty, voi rekisterin tietojen perusteella täydentää kyselyiden tietoja rapukantojen levinneisyydestä ja nykytilasta. Jokirapukantojen palauttaminen ja menestymisen edellytyksien lisääminen on riippuvaista vesistöjen rapuruttotilanteesta. Alueen rapuruttotapauksista saa tietoa Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä rapuruttotietokannasta.

Rapukantoja koskevan käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen on laatinut Luonnonvarakeskus, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kalatalouskeskus ja Pohjois-Päijänteen kalastus/kalatalousalue. Luonnoksessa on kattavasti neuvottu, miten raputalous tulee ottaa huomioon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Se on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544740

Ravusta voi lukea myös lisää Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä https://ahven.net/p/rapu-2/

 

Artikkeli julkaistu Suomen kalastuslehdessä 5/2020