Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät järjestettiin 11.–13. maaliskuuta risteilyseminaarina reitillä Helsinki–Tukholma–Helsinki. Seitsemättä kertaa järjestetty Suomen suurin kalatalousalan seminaari kokosi Itämeren aalloille yli 300 asiantuntijaa keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista.
Ministeri avasi Valtakunnalliset Kalatalouspäivät
Kaksipäiväisen kalataloustapahtuman avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Ministeri nosti esiin kalan merkityksen kotimaisessa ruokajärjestelmässä ja kalatalouden ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita. Ministeri mainitsi hallitusohjelmaan kirjatun yhteisaluelain päivityksen, vaelluskalojen tilanteen sekä niiden eteen tehtävän pitkäjänteisen työn.
Puheessaan Essayah muistutti myös meneillään olevasta kalastuslain muutosesityksestä, joka koskee yleiskalastusoikeudella harjoitetun kaupallisen kalastuksen ja sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin myynnin rajoittamista. Ministeriö on aloittanut kalastus- ja ympäristöjärjestöjen tekemän yhteisesityksen pohjalta valmistelutyöt. Ministerin jälkeen seminaariyleisölle esittäytyi Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Norrback.
Ajankohtaisia tutkimuksia kalataloudesta
Virallisen avajaisosion jälkeen oli aika siirtyä seminaariesitelmiin. Päivän esityksissä tarkasteltiin laajasti kalatalouteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Luonnonvarakeskuksen kalatalouden toimialakatsauksessa tuotiin esiin kalatalouden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Muissa esityksissä jaettiin tutkimus- ja tilastotietoa naisista vapaa-ajankalastajina, valistettiin merituulivoiman vaikutuksista kalakantoihin sekä esiteltiin aina mielenkiintoista kyttyrälohikysymystä pohjoisen lohijoilta. Esitysten välissä hallitussihteeri Irena Pirhonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi kalastuslain muutoksista, kuten vapaa- ajankalastajien saalisilmoitusvelvollisuus, kalastuslain muutosesitys ja asetus Saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.
Ensimmäisen seminaaripäivän loppupuolella huomio kiinnity vesilakiasioihin ja kalatalousvelvoitteisiin. Ympäristöneuvos Antti Ylitalo alusti vesivoimaloiden lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksista vesistöihin ja kalakantoihin. Kemijoki Oy:n edustajat saivat puolestaan kommentoida aihetta voimayhtiön näkökulmasta ja kertoivat samalla tulevista mahdollisista pumppuvoimalahankkeista.
Päivän viimeinen esitys käsitteli kalan merkitystä Suomen huoltovarmuudelle. Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila korosti kotimaisen kalantuotannon roolia kriisiaikojen ravinnonsaannissa. Kotimaisessa kalassa nähdään edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalalajien ruokakäytössä.
Tutustumista Tukholman kunnostuskohteisiin
Tänä vuonna ohjelmaan sisältynyt opastettu retki vei noin 50 henkilöä paikallisiin kalavesien hoitokohteisiin. Oppaanamme toimi Tukholman kaupungin kalabiologi Oliver Karlöf. Saimme tutustua Slusseniin rakennettuun kalatiehen, joka mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden esteettömän liikkumisen saariston murtoveden ja Mälaren-järven makean veden välillä. Lisäksi vierailimme Djurgårdenin rantavesien ennallistamiskohteessa, jonne on suunnitteilla laajoja rannikon ja merenpohjan kunnostustöitä sekä esimerkiksi hauenpoikasistutuksia.
Toisen päivän teemana kalastuksenvalvonta ja kunnostukset
Seminaarin toinen päivä keskittyi perinteisiin kalatalousaiheisiin, kuten hallintoon, kalastuksenvalvontaan ja vesistökunnostuksiin. Kalastuksenvalvonta oli ohjelmassa vahvasti esillä. Kalatalouden Keskusliiton erityisasiantuntija Anne Mäkelä esitteli valvonnan tilastoja ja Vuoden Kalastuksenvalvoja Ville Nikkinen Perämeren rannikolta kertoi käytännön kokemuksistaan valvontatyössä. Pitkään Metsähallituksen erävalvonnan parissa töitä tehnyt selvitysmies Jukka Bisi sai myös vuoronsa kertoa kala- ja erävalvontaan liittyvästä koordinaatiosta. Hänen esitys tarjosi ideoita siihen, miten erävalvontaa olisi hyvä jatkossa kehittää.
Laivan lipuessa kohti Maarianhaminaa siirryttiin odottavissa tunnelmissa kunnostusteemojen pariin. Baltic Sea Action Groupin projektijohtaja Taina Ihaksi esitteli metsäojitusten laajoja vaikutuksia vesistöihin ja niiden tilaan. Suomessa tehtyjen ennätyksellisten ojitusten vaikutukset vesistöihin ovat valtaisia. Vaikutukset näkyvät pitkin Suomea kuormituksena, vesien tummumisena sekä kalastossa esimerkiksi pohjan liettymisenä ja kutupaikkojen menetyksenä. Kunnostuksiin liittyen Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Maare Marttila kertoi kalatiestrategian päivityksen ajankohtaisista kuulumisista sekä ennallistamisasetuksen etenemisestä.
Seminaarin päätösesitelmässä keskityttiin laajaa huomiota saaneeseen Rutajoen Tammenkosken kunnostukseen ja vanhan myllypadon purkuun. Kalastusbiologi Joonas Pysäys Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta havainnollisti kattavalla esityksellä ja erinomaisilla ennen–jälkeen -kuvilla, millaisia vaikutuksia patojen purkamisella voidaan jokivesistössä saavuttaa. Rutajoen kunnostus ja padon purkuhanke on loistava malliesimerkki alueilla tehtävistä mittavista ja pitkäjänteisistä kunnostushankkeista.
Seitsemännet Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät tarjosivat jälleen kattavan ajankohtaiskatsauksen kalatalouden hankkeisiin ja kokosivat alan toimijat yhteen verkostoitumaan. Tänä vuonna ohjelmassa käsiteltiin poikkeuksellisen laajasti kalavesien kunnostuksia, mikä sai osallistujilta jo laivalla runsaasti positiivista palautetta.
Tapahtumaan osallistui yli 300 edustajaa kalatalousalueilta, osakaskunnista, kalatalouskeskuksista, järjestöistä sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioista. Suuren kysynnän perusteella tapahtuma järjestetään varmasti myös ensi vuonna.
Teksti: Tomi Räsänen, Kuvat: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
