Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla pidettiin keväällä turhan pienelle huomiolle jäänyt Hidaskasvuiset kuhakannat niminen seminaari. Tutkijoiden ja muiden kuhan parissa toimivien yhteinen viesti päiviltä oli, että kuhakannoista tarvitaan lisää tutkimustietoa ja alueelliset kuhakannat vaatisivat paikallista säätelyä.
Iän- ja kasvunmäärityksiä on tehty kuhalle huomattavan paljon. Aineistot on kuitenkin käsitelty usein vain aineisto- ja vesistökohtaisesti tai enintään alueellisesti järviä vertaillen. Alkuvuodesta 2025 kokosimme yhteen meille kertyneitä kuha-aineistoja viimeisen noin 15 vuoden ajalta ajatuksena luoda laajempi katsaus siihen, miten kuha kasvaa eri sisävesissä.
Kuhan kasvussa valtavaa vaihtelua
Yhteenvetoon otettiin mukaan yli 50 järveä tai järven osaa ja näytekaloja näissä aineistoissa oli yhteensä noin 4 000 kappaletta. Ero nopea- ja hidaskasvuisimpien kantojen välillä on todella suuri. Hidaskasvuisin kanta löytyi Rutajärveltä (Urjala), missä kuhat ovat 5-vuotiaana keskimäärin vain noin 32 cm pituisia. Hirvijärvellä, jonka kuhakanta oli koko aineiston nopeakasvuisin, kuhat olivat 5 vuoden iässä jo noin 57 cm pituisia. Eroa keskipituudessa on siis kertynyt ensimmäisten 5 kasvukauden aikana yli 25 cm.
Kannoista seitsemän hitainta löytyi järvistä, joita on pitkään pidetty ”hyvinä kuhajärvinä”. Rutajärvi, Kuortaneenjärvi, Jalanti ja Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvi ovat kaikki melko tummia tai sameita, reheviä ja niissä esiintyy kuhaa varsin runsaasti. Seuraavana aineistossa on paljon suuria, karuja reittivesiä, kuten Päijänne, Kallavesi, Ruotsalainen ja Onkivesi. Näissä pääosin kirkkaissa ja vähäravinteisissa vesissä kuhan hidas kasvu ei ole yllättävää.
Nopeakasvuisimmat kuhakannat tavattiin Sysmän ja Hartolan rajoilta Hirvi- ja Vanjärvestä sekä Loppijärvestä. Näissä kuhakannan kotiuttaminen (Hirvi- ja Vanjärvi) tai kuhakannan runsastuminen (Loppijärvi) on tapahtunut viimeisten 10 – 15 vuoden aikana. Kuhan onkin näissä järvissä todennäköisesti päässyt melko ihanteellisiin olosuhteisiin, kun kilpailua on ollut vähän. Onkin mielenkiintoista seurata, hidastuuko kuhan kasvu, kun kanta on runsastunut. Loppijärvellä kuhasaaliit ovat jo nousseet hyvin korkeiksi ja sieltä kuhan kasvua on tarkoitus seurata jatkuvasti.
Mikä on ”hidaskasvuinen” kuhakanta?
Aineiston yhteenveto tehtiin Lammin biologisella asemalla järjestettyä Hidaskasvuiset kuhakannat -seminaaria varten. Tuloksia kootessa heräsikin kysymys, mitä hidaskasvuisella kuhakannalla oikeastaan tarkoitetaan.
Jos hidaskasvuisiksi lasketaan esimerkiksi ne kuhakannat, jotka kuuluvat 5-vuotiaiden keskipituudessa lyhimpään 25 %:iin, tarkoittaisi tämä kuhakantoja, joiden keskipituus jää alle 39 cm:iin. Toisaalta voitaisiin tarkastella koko yhteenvetoaineiston keskiarvoa (noin 40 cm) ja arvioida yksittäisten aineistojen tuloksia siihen. Lisäksi kasvua voi joskus olla tarpeen arvioida suhteessa esimerkiksi kalastajien tai kalastuksensäätelyn tavoitteisiin. Sama määrittely koskee tietysti myös ”nopeakasvuisia” kantoja.
Ravintotilanne ratkaisee
Varmasti suurin yksittäinen kuhan kasvunopeutta selittävä tekijä on järven ravintotilanne. Ravintotilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen muuttuja, että voitaisiin katsoa pelkkää ravintolajien määrää tai biomassaa. Esimerkiksi särkikaloja voi olla järvessä paljon, mutta mikäli niiden kannat ovat painottuneet suurikokoisiin lahnoihin tai pasureihin, ratkaisevampaa on kooltaan optimaalisen ravinnon saatavuus. Kuhan myös tiedetään suosivan tiettyjä kalalajeja, kuten kuoretta, mikäli sitä on saatavilla.
Jos ravintotilanne järvessä on kuhan kasvun kannalta hyvä, myös muut tekijät, kuten veden lämpötila voi vaikuttaa kasvunopeuteen merkittävästikin. Kuhan kasvu on nopeimmillaan, kun vesi on hyvin lämmintä, optimilämpötilan ollessa jopa 27 – 28 astetta. Suomunäytteistä nähdäänkin usein hyvin erilaisia kasvukausia riippuen vuosien lämpötilaolosuhteista. Lämmön lisäksi kuhan tiedetään hyötyvän mm. rehevyydestä ja veden humuspitoisuudesta tai sameudesta, joskin usein olosuhteiden suoma etu voi konkretisoitua enemmän kuhien suurena määränä kuin nopeana kasvuna.
Haasteita kalastuksensäätelyyn
Kuhan sukukypsyminen on vahvasti ikään sidottua. Tyypillisesti koiraat tulevat sukukypsiksi noin 4–5 vuoden iässä ja naaraat vuotta myöhemmin. Mikäli kuhan kalastuksen säätelyn tavoitteena on vähintään yhden kutukerran turvaaminen, kuhien pitäisi siis selviytyä vähintään 5 – 6 vuoden ikäisiksi. Kuten keskipituuksista 5-vuotiaana nähdään, kuhien keskipituus voi olla hidaskasvuisissa kannoissa alle 35 cm ja nopeakasvuisissa yli 50 cm. Jos kuhan alamitta halutaan asettaa tätä vastaavaksi, voisi joissain järvissä riittää jopa vanhaa lakisääteistä 37 cm alamittaa alempi raja. Nopean kasvun kannat sen sijaan vaatisivat vähintään 50 cm alamitan.
Alamittoihin täytyy myös sitoa järvillä käytettävät solmuvälirajoitukset. Jos kuhan alamittana käytetään esimerkiksi 37 cm:iä, sitä vastaava alin solmuväli olisi 40 mm ja mikäli alamitta asetetaan 50 cm:iin, tulisi alimman sallitun solmuvälin olla 60 mm. Tämä tarkoittaa väistämättä haasteita muiden lajien, kuten ahvenen ja siian kalastukseen. Lisäksi monissa tapauksissa on otettu käyttöön vähintään suosituksen tasolla myös ylämitta kuhalle. Jatkossa ylämittaakin kannattanee suhteuttaa kuhan kasvunopeuteen. Erityisen hidaskasvuisissa kannoissa jo 55 – 60 cm kuha voi olla niin harvinainen, että niiden pyyntiä tulisi välttää.
Kalastuksensäätelyä on järvillä tehty pitkälti kuha edellä. Seuraavalla käyttö- ja hoitosuunnitelmakierroksella voi olla tarpeen miettiä tarkemmin, halutaanko kalastus joillain järvillä järjestää enemmän muiden lajien kantoja ja kalastusta ajatellen.
Tavoitteita ja ratkaisuja
Varsinkin hidaskasvuisten kuhakantojen kohdalla herää helposti kysymys, mitä oikeasti halutaan. Kuhan hidas kasvu ei välttämättä tarkoita huonoa tuottoa, mikäli pyyntimittaan kuitenkin kasvaa kuhaa riittäviä määriä. Nopeakasvuiset ja suureksi kasvavat kuhat ovat kuitenkin toivottuja saaliita varsinkin vapakalastajille ja sellaiset kuhakannat, joissa isoja yksilöitä esiintyy, koetaan erityisen hyvinvoiviksi.
Kasvaako hidaskasvuisista kannoista lainkaan suurikokoisia ”kehukaloja”? Tällä hetkellä hitaimman kasvun järviltä vielä saadaan hyvinkin suuria kuhia, mutta tilanne on voinut jo muuttua. Nyt yli 90 cm yksilöt ovat syntyneet 2000-luvun alussa, jolloin kasvuolosuhteet ovat saattaneet olla hyvinkin erilaiset. Usein poikkeuksellisen suureksi kasvaneet kuhat ovat olleet huomattavasti keskimääräistä nopeakasvuisempia jo ensimmäisistä kasvukausista lähtien.
Lopulta pohdittavaksi tulee se, pitäisikö kuhan kasvuun pyrkiä vaikuttamaan ja mitä keinoja siihen on. Onko kasvunopeuteen edes mahdollista vaikuttaa? Pitkällä aikavälillä järkevä kalastuksensäätely ainakin hillitsee kalastuksen negatiivisia vaikutuksia, kun nopeimmin kasvavien yksilöiden kalastusta vältetään. Nykyinen alamittasäätely mahdollistaa ELY-keskuksen päätöksellä vain 20 % muutokset lakisääteiseen 42 cm alamittaan. Tarpeen voisi olla kokeilla pilottikohteilla esimerkiksi alamitan poistoa ja voimakasta pienikokoisten kuhien pyyntiä tai jopa kuhan poikasten nuottaamista erityisen runsaissa kuhakannoissa.
Joka tapauksessa laajempi aineistojen vertailu osoittaa sen, että kuhan kalastuksen säätely vaatii paikallista tietoa sen kasvunopeudesta. Yksi valtakunnallinen alamitta (tai ylämitta) ei mitenkään vastaa kaikkien vesistöjen tarpeisiin.
Aiheesta lisää: Hidaskasvuiset kuhakannat -seminaari ja työpaja 6.-7.3.2025 Ohjelma ja esitykset
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 6/2025.
Teksti ja kuva: Marko Puranen, Hämeen kalatalouskeskus
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
