7000 lasta kävi kalassa
4.10.2024
Hauki
Hauki (Esox lucius) on helppo tunnistaa sen ulkonäöstä. Kalan ruumis on pitkänsolakka ja sivuilta hiukan litteä. Samoin kuono on pitkä ja litteä. Hauki on Ahvenanmaan maakuntakala. Laji voi kasvaa 20 kilon painoiseksi , mutta tavallisimmin paino on alle 5 kiloa. Pituus vaihtelee 40 – 120 senttimetrin välissä.
Hauki on petokala, jonka ravintona normaalisti ovat toiset kalat, jopa lajikumppanitkin. Hauki on meillä varsin yleinen sekä sisävesissä että rannikkoalueilla. Voimakkaimmat kannat esiintyvät tavallisesti rehevissä merenlahdissa ja järvissä.
Hauen kutu ja kasvu
Hauki kutee keväällä, Etelä-Suomessa kutu saattaa alkaa jo huhtikuussa, Lapin järvissä ja ulkosaaristossa vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kutu tapahtuu tavallisesti runsaskasvustoisilla tulvarannoilla ja saaristossa rakkoleväkasvustoissa.
Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5-10 painoyksikköä kasvaakseen itse yhden painoyksikön. Suurilla hauilla suhde muuttuu siten, että mitä suurempi kala sen enemmän se tarvitsee ravintoa. Suurilla hauilla tämä suhde voi olla jopa 30:1 eli kasvaakseen kilon se tarvitsee kolmekymmentä kiloa ravintokalaa.
Hauen kasvu sen ensimmäisinä ikävuosina on varsin nopeaa. Vuoden ikäisen hauen pituus on meillä 9-15 senttimetriä. Koska kasvu on nopeinta 18-19 asteen lämpötilassa, kasvukausi on Etelä-Suomessa pitempi ja kasvu nopeampaa kuin Pohjois-Suomessa.
Hauen kalastus
Hauki on suosittu ja tärkeä vapaa-ajankalastajan kohdekala. Myös kaupallisessa kalastuksessa se on tervetullut saalis. Tavallisimmat kalastustavat ovat verkko-, katiska- ja rysäpyynti sekä vapaa-ajankalastuksessa virvelöinti ja uistelu. Haukea voidaan pyytää myös eksoottisemmalla tavalla eli tuulastamalla. Vuonna 2020 vapaa-ajan kalastajien haukisaalis oli 6,5 miljoonaa kiloa ja kaupallisten kalastajien saalis noin 0,3 miljoonaa kiloa.
Hauella ei ole pyyntimittaa, mutta pienet hauet on hyvä päästää takaisin kasvamaan.
Hauki ruokakalana
Hauki on suosittu ruokakala. Sen liha on vaaleaa, suhteellisen rasvatonta ja miedon makuista. Kookkaat hauet voivat lihasrakenteeltaan olla puisevan tuntuisia, joten parhaita ruokakaloja ovat noin 1-3 kilon hauet.
Hauki on vähärasvainen kala, sen rasvapitoisuus on noin 1,1 prosenttia. Hauen energiasisältö on alle puolet esimerkiksi rasvaisiin kaloihin kuuluvan lohen energiasisällöstä. Vähärasvaisuutensa vuoksi haukea voidaan säilyttää pakastettuna jopa 6 kuukautta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että haukea rasvaisemman lahnan vastaava säilymisaika on vain puolet eli 3 kuukautta.
Hauki on tunnetusti melko ruotoinen kala. Opettelemalla ruotojen sijainnin ja niiden suunnan voi kalan fileoida ja paloitella siten, että ruotojen turha pätkiminen vältetään. Kokonaisten ruotojen poistaminen kypsästä kalasta on helpompaa ja vähemmän aikaa vievää kuin lukuisten ruodonpätkien, jos kala on paloiteltu väärin. Alla olevan videon vinkeillä opit myös tekemään hauesta täysin ruodotonta.
Hauen levinneisyys
Hauki on yleinen kala. Suomessa se on toiseksi yleisin kalalaji ahvenen jälkeen. Hauki elää järvissä, joissa ja Itämeren rannikolla koko maan alueella. Ainoita paikkoja, josta haukea ei löydy ovat Lapin tunturijärvet.
Hauen valmistaminen ruoaksi
Hauki on mainio ruokakala. Hauen vaaleasta ja vähärasvaisesta lihasta valmistuu monenmoista kalaherkkua. Kokeile esimerkiksi haukiwallenbergia tai nugetteja tai perinteistä leivitettyä paistettua haukifilettä. Myös haukipatee on kokeilemisen arvoinen herkku.
Viereisellä videolla kalamestari Kari Nybergin ohjeet hauen käsittelyyn.
Videon vinkeillä opit tekemään hauesta täysin ruodotonta ja paljon muuta!
You are currently viewing a placeholder content from Youtube. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationSuomen suurin hauki painoi 18,8 kiloa ja se pyydettiin verkoilla Iin Oijärveltä vuonna 2009. Katso kaikki ennätyskalat
Hauen pyyntimuodot: pilkintä, virvelöinti, perhokalastus, pyydyskalastus, iskukoukku