Ennätyskalat

Suomeen perustettiin vuoden 2000 alusta uusi ennätyskalarekisteri. Syynä tähän oli osittain voimassa olevien ennätystietojen epätarkkuus tai jopa virheellisyys sekä niiden todenperäisyyden tarkistamisen mahdottomuus. Vanhat ennätysrekisterit jäivät historiaan tärkeänä osana suomalaista kalastushistoriaa. Uuteen rekisteriin kerätään tietoja 2000-luvun ennätyskaloista ja -ravuista.

Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty uuteen Suomen ennätyskalarekisteriin alin paino- tai pituusraja, jonka ylittävät kalat tai ravut pääsevät ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus. Joidenkin harvinaisten lajien kohdalla ei ole alamittaa määritelty, mutta näistäkin lajeista odotetaan saalistietoja rekisteriin.

Uudet sarjat vapautettaville kaloille

Ennätyskalalautakunta teki helmikuun 2023 kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys.

Ennätyskalalautakunta (eng. Finnish Record Fish Committee) luokittelee kalat ja ravut niiden dokumentoinnin ja uskottavuuden mukaan eri ryhmiin (A,B,C). Vapavälineille, pyydyksille ja muille pyyntitavoille on rekisterissä omat sarjansa. Kannustimena ennätyskalojen pyytäjille on Luonnontieteellinen Keskusmuseo luvannut Suomen ennätyskalan pyytäjälle lasikuituisen näköisvaloksen kalasta puoleen hintaan pyytäjän näin halutessa.

Saalisilmoituksia ei lähetetä suoraan ennätyskalalautakunnalle, vaan ne toimitetaan vanhaan tapaan eri järjestöjen ja alan lehtien kalakilpailuihin, joista rekisterin alamitan täyttävät ilmoitukset toimitetaan edelleen lautakunnan käsittelyyn.

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Urheilukalastajainliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii tutkija Kari Nyberg Helsingin Yliopistolta.

Toimintaohjeet

Pituus:

Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittaa kalan pituus leuan kärjestä yhteen puristetun pyrstön päähän millimetrin tarkkuudella. Kalaa ei saa tarkoituksellisesti peittää käsillä. Ison kalan yhteydessä mittaa myös kalan suurin ympärys.

Mittaa ravun pituus otsapiikin kärjestä suoraksi ojennetun pyrstön uloimpaan kärkeen millimetrin tarkkuudella. Mittaa villasaksiravulta selkäkilven leveys leveimmältä kohdalta piikkeineen.

Paino:

Punnitse kala tai rapu mieluiten kaupan tai postin vaa’alla, jolla saat painon gramman tarkkuudella. Jos et heti pääse punnitsemaan kalaa, laita se kokonaisena mahdollisimman kylmään paikkaan odottamaan punnitsemista.

Varmennus:

Hanki pituus- ja punnituspaikalle kaksi ulkopuolista todistajaa, esimerkiksi kaupassa punnittaessa myyjät. Kirjoita punnitustodistus, josta selviää kala- tai rapulajin ja painon lisäksi tarkka punnituspaikka ja -aika, vaakatyyppi ja todistajien yhteystiedot. Pyydä todistajia vahvistamaan se allekirjoituksellaan. Jos vaaka tulostaa kuitin, liitä se punnitustodistukseen.

Muut todisteet:

Ota kalasta tai ravusta valokuvia mahdollisimman läheltä. Normaalien saaliskuvien lisäksi kuvaa kala tai rapu tasaisella alustalla ja laita sen viereen jokin tuttu esine, esimerkiksi sanomalehti, aikakauslehti tai tulitikkulaatikko. Myös punnitustilanteesta kannattaa ottaa kuvia.

Mittauksesta otetussa valokuvassa tulee näkyä koko kala ja lisäksi kuva tulee ottaa kohtisuoraan kalan kuonon yläpuolelta, ei keskeltä kalaa. Kalan pituuden tulee käydä luotettavasti ja yksiselitteisesti ilmi valokuvasta. Lisäkuvat ja mahdollinen video tuovat lisää todistusarvoa.

Jos mahdollista, pakasta kala tai rapu kokonaisena odottamaan mahdollisia tutkimuksia. Tämä on erityisen tärkeätä mm. lohen ja taimenen sekä särkikalojen kohdalla lajinmäärityksen takia. Jos et voi pakastaa koko kalaa esim. sen suuren koon takia, pakasta ainakin sen pää.

Ota talteen ainakin 10 suomua kalan kyljestä ja säilytä niitä paperipussissa, jossa ne pääsevät kuivumaan.

Täytä saalisilmoituslomake.

Lähetä täytetty saalisilmoituslomake liitteineen mahdollisimman nopeasti jollekin alan valtakunnalliselle järjestölle tai sellaiselle lehdelle, joka kerää tietoja suurkaloista. Jos olet pakastanut kalan, laita siitä tieto saalisilmoitukseen. Rekisterin tai kalakilpailun pitäjältä saat tiedon siitä, miten pakastetun kalasi tai rapusi kanssa tulee menetellä.

Tietoja suurkaloista ja isoista ravuista keräävät:

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
puh. 09-684 4590
(kaikki kala- ja rapulajit, kaikki pyyntitavat)

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6
00580 Helsinki
tel. 09-228 9130
(kaikki kalalajit ja pyyntitavat)

Erä
Firdonkatu 2 T 151
00015 Otavamedia
era@otava.fi
(kaikki kalalajit ja pyyntitavat)

Metsästys ja Kalastus
Firdonkatu 2 T 151
00015 Otavamedia
metsastys.kalastus@otavamedia.fi
(yli 10 kilon hauki, vain vapavälineet)