Kun osakaskunta järjestäytyy, se voi valvoa etujaan tehokkaammin ja tehdä päätöksiä joustavammin. Ilman järjestäytymistä esimerkiksi kokousten järjestäminen voi olla hankalaa ja tämä hidastaa yhteisten asioiden hoitamista.
Osakaskunnasta tulee järjestäytynyt, kun se on kutsunut kokouksen koolle, hyväksynyt itselleen säännöt ja Aluehallintovirasto on vahvistanut säännöt.
Järjestäytymisen hyödyt
Selkeä päätöksenteko
- Järjestäytyneellä osakaskunnalla on hallinto, joka voi tehdä päätöksiä ilman, että kaikkia osakkaita tarvitsee kutsua koolle joka kerta.
- Kokoukset ja päätökset voidaan toteuttaa sääntöjen mukaisesti ja tehokkaasti.
Osakaskunnan oikeudellinen asema
- Järjestäytynyt osakaskunta soveltuu paremmin vesialueen omistukseen liittyvien jatkuvien toimien järjestämiseen, säännöllisten kokousten ja hoitokunnan/toimitsijamiesten ansiosta
- Yksittäisten asioiden hoito helpottuu myös, kun esimerkiksi yksittäistä osakasta tai edustajaa ei tarvitse valtuuttaa hoitamaan asiaa esimerkiksi toimituksessa tai oikeudessa.
Taloudelliset mahdollisuudet
- Mahdollisuus hakea rahoitusta tai avustuksia esimerkiksi kunnostus- tai kehittämishankkeisiin.
- Yhteisten varojen hallinta on järjestäytyneessä muodossa läpinäkyvämpää ja turvallisempaa.
Vastuullinen vesialueiden ja maa-alueiden hoito
- Osakaskunta voi huolehtia esimerkiksi kalastuksen järjestämisestä, vesistöjen kunnostuksesta tai ranta-alueiden käytöstä.
Järjestäytymättömän osakaskunnan koolle kutsuminen
Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista. Kokouksen koolle kutsuja vastaa siitä, että kokousjärjestelyt tapahtuvat lain edellytysten mukaisesti. Kokouksen järjestämiseen ja käytännön toimiin voi pyytä apuja ja neuvoja Kalatalouskeskuksilta tai Kalastajaliitoilta.
Jos osakas ei itse halua huolehtia koolle kutsumisesta ja kokouksen järjestämisestä, hän voi pyytää Maanmittauslaitokselta virkamiehen huolehtimaan tästä. Maanmittauslaitoksen palvelut ovat maksullisia ja niistä vastaa osakaskunta.
Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksesta tulee tiedottaa yhteisaluelain mukaisella tavalla. Kokousmenettelyä, äänestämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset ovat muutoinkin samat kuin järjestäytyneissä osakaskunnissa.
Yhteisaluelaki tuntee kaksi pääasiallista kokouskutsutapaa (yhteisaluelain 11 §). Osakaskunnan kokouksesta voidaan tiedottaa kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä voidaan antaa tietoa muulla tavoin todisteellisesti.
Kokouskutsu voidaan antaa myös siten, että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa.
Järjestäytymättömän osakaskunnan osalta tämä tarkoittaa usein sitä, että hoitokunnan puuttuessa osoitteita tai yhteystietoja ei osakaskunnalla ole. Kuulutus sanomalehdessä on kuitenkin aina toissijainen menetelmä kirjeen lähettämiseen verrattuna ja tulee kyseeseen silloin, kun osakkaiden osoitteiden selvittäminen aiheuttaa kohtuutonta vaivaa (osakkaiden lukumäärä) ja kutsukirjeiden lähettäminen muodostuu suhteettoman kalliiksi.
