Ravustus liittyy pääasiassa vapaa-aikaan ja vesistöillämme liikkuu vuosittain arviolta 100 000 ravustajaa. Jokiravulla ja alkuperältään pohjoisamerikkalaisella täpläravulla on suuri merkitys sekä arvo Suomen sisävesien kalataloudessa. Kaupalliseen ravunpyyntiin on parhaat edellytykset suurilla täplärapujärvillä. Vuosittainen täplärapusaalis on noin 3–4 miljoonaa ja jokirapusaalis 1–2 miljoonaa rapua.
Ravustus vaatii aina vesialueenomistajan luvan ja 18–69-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12 ja jatkuu lokakuun loppuun. Rapumerrat tulee merkitä vähintään 5 cm pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla ja merrat tulee merkitä ravustajan nimellä sekä yhteystiedoilla.
Rapurutto
Ravustuksen suurimpana uhkana on rapurutto. Suomessa esiintyy kahta rapuruttotyyppiä: jokirapurutto (As-tyyppi) ja täplärapurutto (PS1-tyyppi). Rapurutto on välittömästi Ruokavirastoon ilmoitettava eläintauti ja kuolleet ravut tulisi toimittaa sinne tutkittavaksi.
Rapuruttoa pitää ehkäistä. Jokaisen ravustajan tulee aina muistaa käsitellä pyyntiin käytettävät välineet kuivaamalla, desinfioimalla tai pakastamalla ennen niiden siirtämistä vesistöstä toiseen. Syöttikalat on pyydettävä siitä vesistön osasta, jossa aiotaan ravustaa. Muualta pyydetyt syöttikalat pitää pakastaa. Ravustajan tulee myös muistaa, että rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.
Jokirapu ja täplärapu
Jokirapu luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi kansallisessa uhanalaisuusarviossa maaliskuussa 2019. Uhanalaisuusluokituksen vuoksi jokiravulle on määritelty suojeluarvo maa- ja metsätalousministeriön antamassa asetuksessa. Suojeluarvo lankeaa maksettavaksi, mikäli ottaa saaliiksi jokirapuja niiden rauhoitusaikana. Jos jokiravun saa rauhoitusaikana saaliiksi vahingossa, se tulee vapauttaa välittömästi.
Täplärapu on listattu EU:n haitallisten vieraslajien listalle vuonna 2015. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua ei saa istuttaa tai viljellä. Täplärapuja ei myöskään saa siirtää vesistöstä tai vesistön osasta toiseen. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, joka löytyy Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän laatimasta Kansallisesta rapustrategiasta 2023-2032.
Rapujen käsittely ja keittäminen
Ravuilla herkuttelu on hauska tapa juhlia. Rapusaalis tulee huuhdella raikkaassa vedessä ennen keittämistä. Lopetettaessa rapuja keittämällä, jokainen rapu lasketaan nopeasti yksitellen kiehuvaan veteen. Veden tulee pysyä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään veteen ja keitetään. Tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi rapuja ei tule lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen. Keitettävien rapujen tulee olla eläviä, koska kuolleina keitetyistä ravuista voi saada ruokamyrkytyksen.
Lisätietoa ravuista ja ravustuksesta.