Kaupallinen kalastus

Kalastus on ollut osa suomalaisten toimeentuloa niin kauan kuin meitä on näiden kalaisien vesien rannoilla ollut. Tämän päivän kaupallinen kalastus eli ammattikalastus, on monimuotoista ja kotimainen kala käy hyvin kaupaksi.

Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio saaliskiintiöillä mitattuna. Kiintiöityjä kalalajeja ovat silakka, kilohaili, turska, lohi ja punakampela. Kiintiöt määritetään vuodeksi kerrallaan ja kiintiöiden täyttymistä seurataan kaupallisten kalastajien ilmoittamien saalistietojen perusteella. Kiintiöillä estetään ylikalastusta.

Silakan ja kilohailin osuus Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on noin 95 prosenttia. 

Muita rannikkokalastukselle tärkeitä saalislajeja ovat siika, kuha ja ahven. Kalastajat tekevät myös näistä saalisilmoituksen. Luonnonvarakeskus koostaa kalastajien ilmoitusten pohjalta eri kalalajien saalistilastot, joiden avulla kantojen kehitystä voidaan arvioida.

Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saalismäärältään tärkein kala on muikku. Arvoltaan tärkein sisävesien kala on kuitenkin kuha, jonka saalis vuonna 2020 oli 0,9 miljoonaa kiloa. Kuha ja muikku muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Seuraavaksi tärkeimpiä sisävesikalastuksen lajeja ovat täplärapu, siika, ahven ja särki. Myös joki- ja täplärapuja pyydetään kaupallisesti. Sisävesikalastuksesta kootaan saalistilastot samaan tapaan kuin merialueelta.

Silakkaa pyydetään pääasiallisesti trooleilla avomerellä. Rannikkokalastuksessa käytetään lähinnä verkkoja ja rysiä. Sisävesillä muikkua kalastetaan troolaamalla ja talvisin nuotalla. Rapuja pyydetään merroilla.

Ainoastaan kaupalliset kalastajat saavat myydä saalistaan

Kaupalliset kalastajat jaetaan liikevaihdon perusteella kahteen ryhmään. Päätoimisia kaupallisia kalastajia oli Suomessa vuonna 2022 noin 700, joista 400 kalasti merialueella ja 300 sisävesillä. Sivutoimisia kalastajia oli noin 3 000, joista merialueella 1 700 ja sisävesillä 1 300. Merialueella kaupallisia kalastajia on eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Ainoastaan kaupalliset kalastajat saavat myydä saalistaan kalakauppoihin ja -tukkuihin. Voidakseen toimia kaupallisena kalastajana on yrittäjän oltava merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin. Kaupallisen kalastuksen aloittamisesta voit lukea lisää täältä.

Haasteita ovat haittaeläimet ja kalastajien ikääntyminen

Kotimaisen kalan kysyntä on Suomessa tällä hetkellä suurta ja kalastajan kalasta saama hinta on hyvä. Kotimaista kalaa menisi kaupaksi enemmän kuin kaupallinen kalastus saa pyydettyä.

Kaupallisten kalastajien määrä on 2000-luvulla vähentynyt kalastajien ikääntymisen vuoksi. Uusien kalastajien tuloa alalle vähentävät rannikolla haittaeläinten, hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamat ongelmat. Ratkaisuja hylje- ja merimetso-ongelmaan on haettu muun muassa tutkimuksen ja kalastajien välisessä kumppanuusohjelmassa ja työ jatkuu kalastuksen kehittämisohjelman puitteissa.