Search
Close this search box.

ARTIKKELI

Vesialueen omistaminen kiinteistönvälityksen näkökulmasta 

Punainen tupa ja perunamaa vai rantasauna ja sininen ulappa? Suomalaiset kiinteistönvälittäjät tietävät, mistä suomalaiset unelmoivat. Minä haluan tietää, miten vesialueen omistaminen sisältyy osaksi näitä unelmakuvia.

Pyysin kiinteistönvälittäjiä kertomaan minulle, mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeinä uutta kotia tai loma-asuntoa etsiessään ja onko vesialueen omistuksella merkitystä kiinteistön hankinnassa. Kuinka hyvin nykyiset ja tulevat kiinteistönomistajat tietävät vesialueen omistamisen eri puolista? Vaikuttavatko osuudet yhteisiin vesialueisiin kiinteistön arvoon? 

Kiinteistönvälittäjän tehtävä on löytää asuntoja, jotka täyttävät asunnonostajien toiveet. Välittäjän tehtävänä on myös pitää innokkaiden ostajien jalat tiukasti maassa ja ottaa huomioon lakipykälät. Tämä käy nopeasti ilmi, kun tapaan kiinteistönvälittäjä Sara Karlssonin Porvoossa. Karlsson on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä neljä vuotta. Takanaan hänellä on 20 vuoden työkokemus pankkimaailmasta. ”Työskentelin aiemmin paikallispankin markkinoinnissa. Äitiysvapaan jälkeen tunsin tarvetta uusille haasteille. Opiskelin laillistetuksi kiinteistönvälittäjäksi ja aloitin työt pankin kiinteistönvälitysosastolla. Nykyään työskentelen kiinteistönvälittäjänä yksityisessä välitysfirmassa”, kertoo Karlsson. 

Karlssonin mukaan kiinteistönvälittäjäkokeessa mitataan pitkälti kiinteistökauppaan ja omistukseen liittyvän lainsäädännön osaamista. Ostajien ja myyjien joukossa on monenlaisia asiakkaita. On niitä, jotka ovat hyvin tietoisia kaikesta siitä, mitä kiinteistönomistus pitää sisällään. Mutta on myös niitä, jotka eivät ole asiaan perehtyneitä.  ”Osa asiakkaistani ovat kotiaan myydessään olleet aidosti yllättyneitä ymmärtäessään, että he ovat omistaneet osuuksia yhteisiin vesialueisiin kaikki nämä vuodet. Toki löytyy myös niitä, jotka ovat hyvin tietoisia vesiosuuksistaan ja saattavat päättää olla myymättä osuuksiaan kiinteistökaupan yhteydessä. He pitävät vesiosuudet omassa tai perheen hallussa”, Karlsson sanoo.  

Vesijätöt puhuttavat

”Itä-Uudenmaan saaristossa kohtaamme kiinteistönvälityksessä usein vesijättöalueita ja niihin liittyviä tapauksia. Vesijättöihin liittyviä asioita saammekin selvitellä asiakkaidemme kanssa”, Karlsson sanoo. Vesijättöjen osalta Karlsson yleensä selvittää asiakkailleen sen, mitä laissa sanotaan eli että rantakiinteistön omistajalla on oikeus rantakiinteistön ja vesirajan välissä sijaitsevan vesijättömaan lunastukseen tietyin edellytyksin. Lisäksi vesijätön omistaja, kuten esimerkiksi osakaskunta, voi hakea toimitusta, jossa se velvoittaa kiinteistön lunastamaan vesijätön. ”Molemmissa tapauksissa on syytä muistaa kohtuus lunastushintojen suuruuksissa”, Karlsson toteaa. 

Tarjoaako vesialueen omistajuus lisäarvoa, joka voidaan laskea kovassa valuutassa?  Karlsson mainitsee, että Porvoon alueella yksityisiä vesialueita tulee harvoin myyntiin. Sen sijaan kiinteistöjä, joilla on osuuksia yhteisiin vesialueisiin, tulee myyntiin säännöllisesti. Itä-Uudellamaalla on kyse hajanaisista pienistä vesialueista, joilla on pieniä omistusosuuksia. Karlssonin mukaan ne eivät todennäköisesti tuo mitään lisäarvoa kiinteistölle.  ”Ammattikalastajille voi olla tärkeää, että heillä on omat osuudet vesialueeseen, mutta muuten vesiosuudet eivät ole herättäneet suurempaa kiinnostusta asiakkaideni keskuudessa”, sanoo Karlsson. 

Kuinka vesialueen omistaminen näkyy asuntoilmoituksissa? 

Klikkaan Oikotien nettisivut auki. Verkkosivusto on tuttu useimmille, jotka ovat joskus ajatelleet tai suunnitelleet kiinteistökauppoja. Hakuehdot tarjoavat mahdollisuuden valita kriteeriksi kohdan ”oikeus vesialueisiin”. Omakotitalojen joukosta löytyy 282 hakukriteeriäni vastaavaa kohdetta, loma-asuntojen joukosta 141 kohdetta. Kun yritän selvittää tarkemmin, mitä oikeus vesialueeseen tarkoittaa, asia muuttuu epäselvemmäksi. Osassa myynti-ilmoituksia todetaan selvästi, että kiinteistöön kuuluu osuus yhteiseen vesialueeseen.  Muissa tapauksissa kyse voi olla venevalkamaoikeudesta. Vesialueen omistajuus jää valtaosassa myynti-ilmoituksia edelleen epäselväksi. Toimiva tapa lienee ottaa puhelin käteen ja soittaa välittäjälle.  

Sara Karlsson sanoo, että jo myynti-ilmoitusta laatiessa on tärkeää olla täsmällinen – omistukseen liittyvät asiat on kirjoitettava selkeästi. Asiakkaalla on oikeus kaikkeen tietoon. Esimerkiksi, jos kyseessä on osuus yhteiseen vesialueeseen, on siitä kerrottava ilmoituksessa. 

Kalastava kiinteistönvälittäjä 

Suomi on iso maa. Saadakseni perspektiiviä asiaan myös sisävesiltä, soitan kiinteistönvälittäjä Heli Nikulalle. Hänet voi löytää sosiaalisesta mediasta nimellä Kalastava kiinteistönvälittäjä. Nimestä päätellen hän voisi olla oikea henkilö vastaamaan siihen, etsivätkö ihmiset kiinteistöjä vesiosuuksilla, koska he näkevät hyvien kalavesien tuovan lisäarvoa kiinteistölle. 

Nikula toimii välittäjänä Tampereen seudulla. Hän on työskennellyt kiinteistövälitysalalla vuodesta 2007. ”Vesialueen omistamisella ei juurikaan ole merkitystä kiinteistöjen myynnissä. Monille asiakkaillemme ajatus yhteisistä vesialueista ja niiden omistamisesta tuntuu olevan aika vieras”, Nikula toteaa. Nikula mainitsee, että päinvastoin häneltä kysytään usein sitä, millaisia lisäkustannuksia osuudesta yhteisiin vesialueisiin koituu, kuin että vesialueet nähtäisiin etuna ja arvon tuottajana.  

Laillistettuna kiinteistönvälittäjä työskentelevä Nikula sanoo, että kiinteistönvälittäjänä pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suomen kaltaisessa vesirikkaassa maassa ei voi välttyä kohtaamasta vesialueen omistamista muodossa tai toisessa. Hänen mielestään vesialueen omistamista ei nykyään voida pitää sellaisena ominaisuutena, jolle voitaisiin suoraan määrittää arvo rahassa.   

Mikkeli – mökinomistajien mekka 

Suomalaiset ovat mökkikansaa. Ennen koronapandemiaa kiinnostus kesämökkejä kohtaan oli kuitenkin hiipunut samalla, kun vaatimukset mökkien varusteluvaatimuksille olivat kasvaneet. Sitten tuli korona ja kaikki muuttui hetkessä. Kesämökkejä myytiin koronapandemian aikaan ennätysmääriä. Entä mikä on tilanne nyt? Soitan kiinteistönvälittäjä Matti Perälälle, joka työskentelee Mikkelissä ja sen lähialueella.  Mikkeli on Suomen mökkirikkaimpien kuntien joukossa.

”Niille, jotka ostavat mökkejä alueeltamme, vesi on tärkeä kriteeri”, Perälä sanoo. Niin sanottuja kuivanmaan mökkejä on vaikea myydä, mutta Perälä korostaa, että vedellä tarkoitetaan omaa rantaa. Yhteisten vesiosuuksien omistamisella ei ole useimmille merkitystä. ”Kalastan itse ja vesialueiden omistuskysymykset ovat siitä syystä tuttuja. Laillistetuksi kiinteistönvälittäjäksi opiskellessa esimerkiksi vesijätöt ja venevalkamaoikeudet käsitellään huolellisesti. Vastaavasti yhteisvesien osuudet ja vesialueen omistus kokonaisuudessaan voi jäädä vähemmälle huomiolle. Perälä arvioi, että tämä voi olla osasyy siihen miksi asuntojen myynti-ilmoituksissa esiintyy paljon vaihtelua siinä, mitä vesialueen omistuksesta on kerrottu. 

Mökkikauppa on tänä vuonna laskenut Mikkelissä lähes 50 prosenttia. Perälä uskoo, että tämä johtuu osittain siitä, että markkinat ovat tasoittuneet muutaman intensiivisen ostovuoden jälkeen. Lisäksi markkinatilanne on nyt epävarma. 

Perälä peräänkuuluttaa parempaa tietoa osakaskunnista. Mitä tulee vesijättöihin, vesialueen omistajia on usein vaikea tavoittaa ja myös hinnoittelu on hankalaa. Innokkaana virkistyskalastajana Perälä toivoo, että osakaskunnat aktivoituisivat toimimaan verkossa. ”Helpommin saatavilla oleva tieto antaisi lisäarvoa osakaskuntatoiminnalle ja näkyisi varmasti myös lupamyynnin kasvuna”, toteaa Perälä. 

Globaalit trendit 

Lopuksi. Koronapandemia vauhditti kiinteistökauppoja, jonka vahvisti Mikkelissä toimiva välittäjä Perälä. Karlsson puolestaan sanoo, että korona muutti ihmisten vaatimuksia asuntoihin liittyen. Itä-Uudellamaalla Sipoo kasvatti suosiotaan asuinalueena, myös Porvoo. Muutos on ollut suuri ja kiinteistönvälittäjät ovat joutuneet työskentelemään pitkiä päiviä.  Ihmiset ovat nyt etsineet taloja, joissa on yli kolme makuuhuonetta. Koronapandemian aiheuttama etätyötrendi on vaikuttanut moneen asiaan. 

Energiakriisin myötä olemme jälleen uuden tilanteen edessä. Kysymykseeni siitä, onko kotitalouksien korkeamman omavaraisuuden trendi ja siten kiinnostus omia vesiä kohtaan alkanut näkyä kiinteistömarkkinoilla, Karlsson vastaa: ettei ainakaan vielä. Ja Perälä toteaa saman. Omavaraisuudesta puhutaan paljon, mutta se on pikemminkin vain puhetta, ei todellisuutta.

Aika näyttää, miten kiinteistömarkkinat kehittyvät. Vesialueiden omistaminen näyttäytyy kiinteistönvälityksessä aika tuntemattomana aiheena ja osuutta yhteisiin vesialueisiin ei nähdä lisäarvoa tuottavana tekijänä. Yksi asia on siis varma – vesialueiden omistamisen tunnetuksi tekeminen vaatii vielä paljon työtä kalatalousneuvonnalta.

Artikkeli on ilmestynyt Suomen Kalastuslehdessä 7/2022.

Kirjoittaja: Malin Lönnroth/ Kalatalouden Keskusliitto

Kuva: Shutterstock


Kehitys- ja koulutushanke 2021–2022

Kirjoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittamaa Kalatalouden Keskusliiton Kehitys- ja koulutushanketta, jonka tavoitteena on lisätä vesialueiden omistuksen näkyvyyttä ja suomalaisten tietoisuutta vesialueiden omistamisesta. Jos haluat lukea lisää vesialueiden omistamisesta, löydät Ahven.netistä tietoa osakaskunnista ja vesialueen omistamisesta sekä myös usein kysyttyjä kysymyksiä aiheeseen liittyen.