Search
Close this search box.

ARTIKKELI

EU:lla on iso vaikutus Suomen kalatalouteen

Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa EU-vaalien ehdokkaita ja tulevia meppejä huolehtimaan Suomen kalataloudesta.

Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa EU-vaalien ehdokkaita ja tulevia meppejä huolehtimaan Suomen kalataloudesta. Päättyvällä kaudella EU:n kalastusasioita käsittelevässä kalatalousvaliokunnassa ei ollut ainuttakaan suomalaista.

Euroopan parlamentilla on suuri vaikutusmahdollisuus kalataloutta koskeviin säädöksiin. Kalatalouteen vaikuttavat Euroopan yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien säädösten lisäksi esimerkiksi kauppaa, ruokaturvaa, työvoimaa ja ympäristöä koskeva lainsäädäntö.

– Suomessa syödystä kalasta vain 34 % on kotimaista alkuperää. EU-tasolla kalankulutuksen omavaraisuusaste on 38 %, eli EU:n omassa kalantuotannossa on vielä paljon kehittämisen varaa, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Euroopan parlamentissa kalatalousasioita käsitellään kalatalousvaliokunnassa, jossa ei päättyvällä kaudella ollut yhtään suomalaista jäsenenä tai varajäsenenä. Valiokuntajäsenyyksistä riippumatta Kalatalouden Keskusliitto toivoo tulevia meppejä tutustumaan vuonna 2021 hyväksyttyyn kotimaisen kalan kehittämisohjelmaan sekä osallistumaan ja vaikuttamaan ohjelman tavoitteiden mukaisesti kalatalouttamme edistävään päätöksentekoon.

Kalatalouden Keskusliitto listaa kolme tärkeää aihetta, joista tulevien meppien tulisi muistaa pitää huolta kotimaisen kalan ja kalastuksen sekä Suomen huoltovarmuuden varmistamiseksi.

1. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentäminen

Toivomme mepeiltämme aktiivista otetta rannikkokalastuksemme suurimman ongelman, hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. Hyljekantojen säätelyn yksi suurimpia esteitä on hyljetuotteilla käytävän kaupan kielto perustuen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1007/2009. Pidämme asetuksen kumoamista tai kansallisen poikkeuksen saamista välttämättömänä rannikkokalastuksemme tulevaisuuden kannalta.

2. Seuraavan kalatalouden rakennetukikauden suunnittelu

Mepit tulevat osallistumaan myös vuodesta 2028 alkavan seuraavan kalatalouden rakennetukikauden suunnitteluun. Kalatalouden rakennetukea koskevia säädöksiä uudistettaessa tulee ottaa huomioon kansalliset erityispiirteemme, kuten talvinen jäältä tapahtuva kalastus sekä sisävesikalastus.

3. Kalankasvatuksen edellytysten parantaminen

Suomessa syötävän kalan kotimaisuusasteen nostoon ja samalla huoltovarmuuden kasvattamiseen nopein tapa olisi korvata norjalaista kasvatettua lohta Suomessa kasvatetulla kirjolohella. Keskusliitto antaa mepeille haasteen parantaa EU:n oman kalankasvatuksen edellytyksiä, jotta EU:n kalankasvatus voisi kilpailla tasapuolisesti norjalaisen kasvatetun lohen kanssa.

Lisätietoja kalastuksesta ja EU-vaaleista:

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 050 3850 875

Kuva: Shutterstock