Search
Close this search box.

ARTIKKELI

Kalastuksesta huolehtivien osakaskuntien toimintaa ja yhdistämisiä tehostettava uudella hallituskaudella

Suurin osa vesistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö ja hallinta tapahtuu osakaskuntien kautta. Suomessa on noin 20 000 osakaskuntaa. Tämän lisäksi kymmenet tuhannet vesialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Vesialueiden omistamisen hajanaisuus aiheuttaa ongelmia kalastuksen ja kalakantojen hoidon järjestämiselle. Kalastuksesta saatava hyöty kasvaa, kun kalakantojen lisäksi laitetaan vesialueiden omistusyksiköt remontilla kuntoon.

Kalavesien omistuksen ja hoitamisen perusyksiköt, osakaskunnat kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Monissa tapauksissa osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko, pirstaleisuus sekä toimijoiden ikääntymisestä tai vähyydestä johtuva osakaskuntatoiminnan hiipuminen.

Osakaskuntia yhdistämällä voidaan saada osakaskunta toimimaan taloudellisesti tehokkaasti sekä edistää toimivaa kalavesienhoitoa ja kalastusta tietyllä vesialueella. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä tai yhdistymisiä helpottamalla voisi olla varteenotettava ratkaisu. Edellisvuosina yhdistämistoimitusmaksuja on korotettu joka vuosi. Esimerkiksi yhteismetsän perustamista koskevan maanmittaustoimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Samaa periaatetta tulisi noudattaa osakaskuntien yhdistämistoimituksissa? Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon, joka laittaa haaveet yhdistymisistä jäihin, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.

Kalastusmahdollisuudet paranevat

Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voidaan toteuttaa yhdistämällä eri kiinteistörekisteriyksikköinä olevat vesialueet, jolloin saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue. Suurella osakaskunnalla on paremmat ja vakaammat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Yhdistämisen jälkeen hallintokulut pienenevät suhteellisesti sekä laajemmasta omistajajoukosta on vaivattomampaa löytää toimijoita hoitokuntaan.

Yhden suuren omistusyksikön arvo on myös korkeampi kuin monen pienen vesialueen. Kalastusmahdollisuudet laajenevat ja monipuolistuvat, esimerkiksi samalla luvalla voi kalastaa suuremmalla vesialueella ja suunnitelmallisuus  kalakantojen käyttöön ja hoitoon kasvaa. Yhdistämiset vaikuttavat myös osakastilojen arvoon. Kalastusmahdollisuuksien parantuessa kalastuslupien hinnoittelua voidaan monipuolistaa. Toteutetut yhdistämistoimitukset ovat osoittaneet, että toimiva yksikkökoko on tuhansien, mieluummin kymmenientuhansien hehtaarien laajuinen.

Osakaskuntien toimintaa ohjaava yhteisaluelaki vaatii päivityksen

Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Yhteisaluelain päivitys ei kuitenkaan ole ministeriön listalla, ja työn liikkeelle saaminen vaatiikin poliittista ohjausta. Yhteisaluealain vanhentuminen vaikeuttaa osakaskuntien toimintaa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Katso Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin täältä www.ahven.net/vaalit

Kuva: Tampereen, Nokian ja Pirkkalan alueilla sijaitsevan Pyhäjärven nykyisiä kiinteistörajoja, Maanmittauslaitos