Monelle suomalaiselle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Viime kesän arvioidaan olleen hyvä ravun kasvun kannalta ja kesäkuun aikana vauhdilla lämmenneet vedet mahdollistavat ravuille aikaisen kuorenvaihdon ja ennakoivat hyviä saaliita heti kauden alussa. Tosin helteiden jatkuessa pitkään rapujen aktiivisuus voi heiketä liian lämpimän veden vuoksi.
Maamme vuotuinen rapusaalis oli 2010-luvulla 3–5 miljoonaa yksilöä, joista vuosikymmenen loppupuolella enää 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, mutta täplärapukantojen vahvistuessa on kaupallisen ravustuksen osuus ollut kasvussa. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Jokainen ravustaja voi ehkäistä rapuruttoa!
Rapurutto ja täpläravun leviäminen on suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.
Lisäksi tulee muistaa, että rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Täplärapu levittää rapuruttoa ja siksi sitä ei saa missään tapauksessa siirtää vesistöstä toiseen tai istuttaa vesistöihin. Myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Rapujuhlien muistilista
Keittäessään rapuja jokainen vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen yksitellen tai pieninä erinä. Veden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, usein myös valmiiksi keitettynä.
Luvat kuntoon ja ravustamaan
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvo maksettavaksi. Jokiravun suojeluarvo on 50 euroa ravulta.
Ravustuksesta ja ravuista voi lukea lisää esitteestämme.
Kansallinen rapustrategia löytyy täältä.
Lisätietoja:
Rapututkija (FT, dosentti), Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982
Kalatalousasiantuntija, Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 4931 457
Johtava kalatalousasiantuntija, Jorma Kirjavainen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, puh. 02950 25059
Tutkija (FM), Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, puh. 02953 27425