Kuhan pyyntimitan nosto vaikeuttaa elinkeinokalataloutta entisestään

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään vahvistanut, että päätoimisten kaupallisten kalastajien kuhan pyyntimitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 40 senttimetriin ja Suomenlahdella ja sisävesillä 42 senttimetriin. Kalastuselinkeinon toivomaa jatkoa vuoden 2016 alussa voimaan tulleelle siirtymäajalle ei saatu.

Vapaa-ajankalastuksessa siirryttiin kuhan 42 senttimetrin pyyntimittaan vuonna 2016. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saivat tuolloin sovitun siirtymävaiheen ajan ottaa saaliiksi pienempää kuhaa kuin vapaa-ajankalastajat. Siirtymäajan toivottiin antavan aikaa kuhien koon kasvamiselle niin, ettei sääntely aiheuttaisi saaliskuoppaa elinkeinokalastukselle. Kuhat eivät kuitenkaan kasvaneet odotetulla tavalla, joten elinkeino toivoi poikkeukselle jatkoa, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään, ettei se aio pidentää siirtymäaikaa. Päätoimisten kaupallisten kalastajien soveltama kuhan pyyntimitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 40 senttimetriin ja Suomenlahdella ja sisävesillä 42 senttimetriin.

Tämä on kova isku rannikon kaupalliselle kalastukselle. Kalastajien joutuessa käyttämään nykyistä harvempia verkkoja, uivat jatkossa kuhien lisäksi myös ahvenet verkkojen läpi. Kuha, ahven ja siika ovat rannikkokalastuksen tärkeimpiä saalislajeja. Voidaankin kysyä, mistä kala saadaan jatkossa kaupan tiskille ja kuluttajan ruokapöytään?

– Rannikkokalastajat eivät voi jatkaa, jos tärkeimpien saaliskalojen pyynti keskeytyy pariksi vuodeksi. Ministeriön ehdottama määräaikainen tukijärjestelmä saalismenetysten korvaamiseksi on toki positiivinen asia, mutta kyllä jokainen kalastaja mieluiten kalastaisi leipänsä, Karttunen jatkaa.

Alueellinen säätely on jatkossa avainasemassa

Kuhakantoja pitää pyrkiä vahvistamaan siten, että kalastuselinkeinon jatkuvuutta ei vaaranneta. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi kutuaikainen rauhoitus ja kutualueiden suojelu. Lisäksi kookkaita lisääntymisen kannalta erityisen arvokkaita yksilöitä voidaan suojella säätämällä ylämitta, jonka ylittävät kalat vapautettaisiin.

– Kuhakannoissa on suurta vaihtelua, joten yhtenäisiä rajoituksia on vaikea sovittaa koko Suomeen. Kuhankalastuksen säätely on parasta ratkaista alueellisesti. Kuhan pyyntimittoja ja mahdollisia rauhoitusaikoja ja -alueita tulee ministeriön viestin mukaisesti tarkastella kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, toteaa kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta.

Kaupallinen kalastus taistelee monien haasteiden kanssa. Kasvavat hylje- ja merimetsokannat verottavat kalansaaliita. Rannikkokalastuksen kriisi on otettava tosissaan ja huolehdittava, ettei kotimainen kalastus kuole.

Lisätietoja kuhan kalastuksesta ja sen säätelystä Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 3850 875
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. 040 5960 808