Lohi

Lohi (Salmo salar) on vaelluskala ja se esiintyy maassamme kahtena ekologisena muotona: merilohena ja järvilohena. Jälkimmäistä tavataan ainoastaan sisävesissä. Lohi on valittu Lapin maakuntakalaksi ja järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntakala. Lohen voi ulkonäöltään sekoittaa lähisukuiseen taimeneen.

Merilohi tekee merivaelluksen ja kutee mereen laskevissa joissa. Järvilohi sen sijaan elää koko elämänsä makeassa vedessä. Lohi on petokala, jonka tärkeintä ravintoa merellä ovat silakka, kilohaili ja kolmipiikki sekä järvialueilla muikku, kuore ja salakka.

Tavalllsimmin saaliiksi jäävät lohet painavat 3-7 kiloa, mutta suurrimmat yksilöt ylittävät 25 kiloa.

Lohen kutu ja kasvu

Lohi lisääntyy ja elää alkuvuodet virtavesissä, mutta sen varsinaiset kasvu- eli syönnösalueet ovat joko meressä tai suurjärvien selkävesillä. Keväällä kuoriutuvat poikaset ovat yksineläjiä, jotka valtaavat kukin oman reviirinsä. Poikasvaihe kestää keskimäärin 2-4 vuotta minkä jälkeen jokipoikanen muuttuu vaelluspoikaseksi eli smoltiksi. Jokipoikasen kyljen poikittaiset läiskät katoavat ja sen väri muuttuu hopeanhohtoiseksi. Tämän lisäksi myös kalan elintoiminnoissa tapahtuu muutoksia niin, että kala on valmis siirtymään meriveteen tai järveen.

Lohen merivaellus ulottuu Itämeressä eteläosiin saakka ja sen paino saattaa nousta useitakin kiloja vuodessa. Merivaelluksensa aikana lohi on nopeakasvuisin kalamme. Merivaelluksen jälkeen lohi palaa kotijokeensa lisääntymään.

Lohi lisääntyi vielä viime vuosisadan vaihteessa maassamme 18:ssa Itämereen laskevassa joessa, mutta jokien patoaminen ja jokielinympäristöjen muu heikentäminen sekä liikakalastus ovat vähentäneet lisääntymisjokien määrän vain muutamaan. Padottuihin jokiin istutetaan lohta ja ympäristökunnostuksiin on satsattu viime vuosikymmeninä paljon. Myös järvilohen eteen tehdään kovasti työtä, jotta voidaan mahdollistaa järvilohen luontaista lisääntymistä. Uhanalaisuutensa takia rasvaevällinen järvilohi on kokonaan rauhoitettu Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä.

Lohen kalastus

Vuotuinen Suomen merilohisaalis on noin 0,4 miljoonaa kiloa ja jakautuu lähes tasan kaupallisten ja vapaa-ajankalastajien kesken. Lohen kalastus on jo pitkään ollut tarkoin säänneltyä. Kaupallinen kalastus säädellään kalastajakohtaisilla kiintiöillä ja vapaa-ajan kalastuksessa on käytössä päiväkiintiöitä. Lohelle on lisäksi asetettu sekä pyyntimittoja että rauhoitusaikoja. Rasvaevällinen järvilohi on kokonaan rauhoitettu kalastukselta Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Voit tutustua lohen rauhoitusaikoihin, pyyntimittoihin ja päiväkiintiöihin tarkemmin tästä.  

Lohi ruokakalana

Rasvaisena kalana lohi sopii erinomaisesti monenlaisiin ruokiin. Herkullisimmillaan lohi on monen mielestä graavisuolattuna, kylmä- tai kuumasavustettuna tai keitoissa. Lohi sopii erityisen hyvin myös laatikoihin, pasteijoihin ja uunikalaksi. Tulee huomata, että rasvaisena kalana lohi pilaantuu helposti, minkä vuoksi sitä ei kannata säilyttää pitkään edes suolattuna tai pakastettuna. Hyvän laadun säilyttämiseksi lohi tulee perata heti pyynnin jälkeen.

Valtaosa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua norjalaista merilohta.

Lohen levinneisyys

Nykyään lohta esiintyy luontaisesti Itämereen laskevista joistamme vain Tornionjoessa ja Simojoessa, mutta lohta on koko Itämeren alueella ja jokisuissa istutusten tuloksena. Pohjoisessa Jäämereen laskevissa Tenojoessa ja Näätämönjoessa on omat lohikantansa. Järvilohen luontainen levinneisyysalue käsittää Vuoksen vesistöalueen.   

Lohesta on moneksi

Monen ruokapöydän arvoherkku eli lohi voidaan valmistaa monella tapaa. Lohta voi graavata sekä kylmä- tai kuumasavustaa. Lohi sopii erityisen hyvin myös uunikalaksi, pasteijoihin, keittoihin, paistoon, kalapulliin tai keittoihin. 

Viereisellä videolla kalamestari Kari Nyberg näyttää mistä tunnistaa lohen ja miten lohen fileointi suoritetaan! 

You are currently viewing a placeholder content from Youtube. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.

More Information

Suomen suurin virallisesti ilmoitettu merilohi painoi 27,4 kg ja se pyydettiin loukuttamalla Pohjanlahdelta vuonna 2001. Suurin järvilohi painoi   12,4 kg, se pyydettiin Kangasniemen Puulavedeltä verkoilla vuonna 2002. Katso kaikki ennätyskalat

Lohen pyyntimuodot: perho- ja heittokalastus, lohen soutu, pyydyskalastus