Search
Close this search box.

Lahna

Hämeen maakuntakala lahna  (Abramis brama) on yleinen sisävesien sekä rannikkovesien ja saariston särkikala. Lahnalle on tunnusomaista korkea ja sivuilta litistynyt, latuskamainen ruumiinmuoto. Lahnan voi sekoittaa sen lähisukulaisiin eli sulkavaan ja pasuriin (”lahnan parkki”). Varmimmin nämä kalat erottaa toisistaan peräevän pituuden ja sen ruotojen lukumäärän perusteella. Lahna painaa tavallisesti 1-2 kiloa ja kasvaa 25-50 senttimetriseksi.

Lahnan kutu ja kasvu

Lahna kutee matalissa, runsaskasvustoisissa lahdissa ja rantavesissä. Kutuaika on touko-kesäkuussa. Lahnan kasvu vaihtelee eri vesissä riippuen lähinnä sopivan ravinnon määrästä ja lahnakannan tiheydestä. Sen yleinen pyyntikoko on 0,6 – 2,5 kiloa (30-50 senttimetriä). Kilon painoiseksi lahna tulee 10-15 vuoden ikäisenä. Järvissä, joissa lahnakanta on liian tiheä ravintoeläinten määrään verrattuna, lahna on kitukasvuista eikä saavuta kunnollista pyyntikokoa lainkaan.

Lahnan kalastus

Yleisimmät välineet lahnan kalastuksessa ovat verkot, rysät, katiskat ja pitkäsiima. Lahnan pyyntiin sopii harvasilmäinen verkko, solmuväli 60-70 mm, joka on laskettava hyvin löysälle, tai mieluimmin riimuverkko. Pitkäsiimapyynti on mielenkiintoista ja ”urheilullisella” tavalla myös jännittävä pyyntimuoto. Sopiva siiman koukkukoko on 3-6 ja syötti kastemato. Siimapyynnissä parasta aikaa on keskikesä ja yleensä keskipäivän-iltapäivän tunnit. Siima lasketaan pohjalle, matalassa vedessä ilman kohoja. Parhaita paikkoja ovat tuulen puoleiset rannat. 

Lahna voi ottaa myös mato-onkeen tai lippaan. Mato-ongella saatu suurempi lahna on melkoinen saalis ja se luo oman lisäjännityksensä onkimiseen!

Vuonna 2020 lahnan vuotuinen kokonaissaalis oli 2,5 miljoonaa kiloa, josta 1,5 miljoona kiloa oli vapaa-ajan kalastajien saalista.

Lahna ruokakalana

Hyväkokoinen lahna on lihava ja maukas ruokakala.  Särkikaloille ominaiseen tapaan lahnassa on runsaasti lihasruotoja. Kunnollisen kokoisissa, yli kilon painoisissa kaloissa näistä ei ole suurta haittaa.

Lahnassa on särkikaloille yleiseen tapaan runsaasti lihasruotoja eli noin 130. Vertailun vuoksi mainittakoon, että hauessa niitä on 115 ja ahvenessa vain 26. Lahnaa ei pitäisikään valmistusvaiheessa paloitella turhan pieniksi paloiksi. Tällöin vältetään ruotojen pätkiminen ja kokonaiset ruodot on helppo erotella kypsästä kalasta.

Lahna on mainio savukala

Savustettaviksi sopivat parhaiten kiloiset ja sitä suuremmat lahnat. Kala perataan, suomustaminen ei ole tarpeen, sekä huuhdotaan puhtaalla vedellä hyvin, kuivataan ja suojataan. Kuivasuolauksessa ripotellaan karkeaa merisuolaa tasaisesti pinnalle ja vatsaonteloon. ja annetaan sen imeytyä lihaan 2-3 tuntia. Suolavesisuolausta varten valmistetaan 20 % suolavesiliuos, jossa kaloja pidetään niiden koosta riippuen n. 10-30 minuuttia. Suolattaessa kalat savustuksen jälkeen, ne kääritään lämpiminä voipaperiin ja vatsaonteloon sekä pinnalle ripotellaan karkeaa suolaa. Suola sulaa ja tunkeutuu nopeasti kalan lihaan.

Savustus aloitetaan hiljaisella tulella ja kalojen annetaan vähän kuivahtaa. Sen jälkeen lisätään lämpöä ja savustusta jatketaan niin kauan, että kalat ovat kypsiä. Kypsän kalan merkki on kokonaan valkoinen liha ja ruotojen helppo irtautuminen lihasta ruodosta nykäisemällä. Niissä savustuslaitteissa, joissa kalat ovat suorassa yhteydessä tulen ja savun kanssa, käytetään polttopuuna ulkokuivaa leppää ja haluttaessa lisämakua tuomaan laitetaan savustuksen loppuvaiheessa sekaan myös katajan oksia. Savustettaessa peltilaatikossa tai vastaavassa pöntössä, jossa tuli on savustustilan ulkopuolella, käytetään yleensä lepän purua tai muita puruvalmisteita. 

Lahnan levinneisyys

Lahna esiintyy meillä yleisesti järvi- ja jokivesissä sekä merenrannikoilla ja saaristossa. Sisävesissä sen levinneisyys ulottuu Sodankylän tienoille saakka.

Lahnaa ruokapöytään

Rasvainen ja maukas lahna voidaan valmistaa monin eri tavoin. Lahna sopii erinomaisesti kalamurekepihveihin. Lisäksi kala voidaan valmistaa perinteisesti uunissa tai savustamalla.  Lahnaa syömällä teet hyvää myös vesistölle, sillä lahnan mukana vesistöistä poistuu ravinteita.

Oheisella videolla kalamestari Kari Nyberg näyttää miten lahnan voi fileoida nahattomaksi fileeksi ja valmistaa murekkeeksi!

YouTube

By loading the video, you agree to YouTube's privacy policy.
Learn more

Load video

Suomen suurin lahna painoi 7,45 kiloa ja se pyydettiin verkoilla Imatran Immalanjärvestä vuonna 2003. Tarina elää myös Lahden Vesijärvestä 1900-luvun alkupuolella pyydetystä 11,5 kiloisesta yksilöstä! Katso kaikki ennätyskalat

Lahnan pyyntimuodot: verkkokalastus, katiska- ja rysäkalastus, pitkäsiima, onkiminen