Viime vuoden loppupuolella ja tämän kevään aikana verottaja on käynnistänyt vajaan kymmenkunta verotarkastusta kalatalousalueissa. Tarkastuksissa on käynyt ilmi useampia teemoja, joihin verottaja on koittanut puuttua. Ongelma on osittain seurausta siitä, ettei verottajalla tunneta kalastusalueisiin liittyvää ratkaisukäytäntöä ja aikaisempaa ohjausta, jota edelleen on sovelluttu kaikki nämä vuodet kalatalousalueisiin. Tähän on johtanut se, ettei verottajalla ole käytettävissään kaikkia aineistoja, joita on tuotettu yli kymmenen vuotta sitten. Tilanne on seurausta verottajan arkistosäännöstä, joka hyvin pitkälle seuraa valtiohallinnon arkistoinnin periaatteita. Tässä kohtaa nostan esille ensimmäisen asian, joka tulee huomioida niin nyt kuin jatkossakin: kalatalousalueiden pitää huolehtia omasta arkistoinnistaan, jotta verottajalta saatu ohjaus on käytettävissä.
Uutta nykyisessä tilanteessa on, että aikaisemman ohjeistuksen mukaan vähennettyjä ALV:eja halutaan periä takaisin ja useammalta vuodelta. Tämä on toteutuessaan todellinen ongelma, koska summat voivat helposti ylittää koko kalatalousalueen tasearvon.
Toinen uusi kehitys on, että kalatalousalueiden toiminnanjohtajuuksien järjestämistä toimeksiannolla yritysten tai yhdistysten toimesta vaaditaan muutettavan niin, että toiminnanjohtajat ovat suoraan kalatalousalueiden palkkalistoilla. Tämän vaatimuksen toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Perusteena verohallinto on vedonnut KHO:n ratkaisuun, jota on sovellettu uusimmassa ”Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus” (VH/6269/00.01.00/2023) ohjeessa.
Tältä osin verottajalle on huomautettu kalastuslain 23 § perustelutekstistä: ”Pykälän 3 momentissa lueteltaisiin alueen toimielimet. Niitä olisivat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtaja olisi kalatalousalueen pakollinen toimielin, jonka ei edellytettäisi olevan työsuhteessa alueeseen. Toiminnanjohtajaan ei siten lähtökohtaisesti sovellettaisi työlainsäädäntöä, vaan toiminnanjohtajan sopimussuhteen luonne olisi kalatalousalueen vapaasti harkittavissa.” Tämä kirjaus ei kuitenkaan ole lain kirjaimen tasolla, joten yksittäisissä tarkastuksissa verotarkastajat eivät ole tätä kirjausta soveltaneet, ohjeistuksen ja oikeuskäytännön puuttuessa.
Kalatalousalueen verotarkastuksessa verottajan kanssa paikalla olleena, on näiden kysymysten lisäksi nostettava esiin kalatalousalueiden alv-kohtelussa kysymys, onko kalatalousalueita aikoinaan ohjattu hakeutumaan vai ilmoittautumaan ALV-velvollisiksi. Tällä on merkitystä, kun verottaja arvioi ovatko kalatalousalueet ALV-rekisterikelpoisia vai ei.
Vaikka edellä on esitetty nippu avoimia kysymyksiä ja todellisia ongelmia, haluan kuitenkin tuoda esille, ettei tilanne ole niin epätoivoinen kuin miltä se ensisilmäyksellä näyttää. Tilanteeseen liittyvät ongelmat on tunnistettu myös verottajan päädyssä ja tavoitteena on saada ensisijaisesti keskustelulla aikaiseksi sellainen tilanne, joka ei vaaranna toiminnan jatkuvuutta.
Kirjoitus on julkaistu Lakiasiaa-palstalla Suomen Kalastuslehdessä 3/2024.
Teksti Rasmus Åkerblom, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
