Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, tekevät ansiokasta ja tärkeää työtä vesistöjen kunnostuksen parissa joka vuosi. Keskusliitto on koonnut kunnostuksista tilastoa kahdelta vuodelta (2022–2023) ja kaikkiaan kunnostuskohteita on kertynyt 79. Virtavesiä on kunnostettu yhteensä 44 kohteessa. Jokia ja puroja on kunnostettu yli 16 kilometriä sekä kutu- ja poikasalueita yli 21 hehtaaria. Järvillä kunnostuskohteita on ollut 23, järvillä on pääasiassa niitetty ja poistettu vesikasveja sekä hoitokalastettu. Rannikon 12 kohteella on kunnostettu muun muassa kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita.
Vuonna 2023 kunnostettiin 38 kohdetta
Viime vuonna kunnostuksia tehtiin 38 kohteella. Näistä 21 kohdetta oli virtavesikohteita, 12 järvikunnostuksia ja viisi rannikkoalueenkunnostuksia. Kunnostuksien lisäksi kunnostussuunnitelmia laadittiin 23 kohteelle.
Virtavesissä toteutettujen kunnostuksien lopputuloksena kunnostettuja purokilometrejä muodostui vuonna 2023 yhteensä 6 sekä kaikkiaan kutu- ja poikasalueita kunnostettiin hieman yli 14 hehtaaria. Lisäksi vaellusesteitä poistettiin kaksi. Järvien kunnostuskohteilla suoritettiin hoitokalastusta ja vesikasvien niittoa. Rannikolla keskityttiin kevätkutuisten kalojen kutupaikkojen kunnostuksiin.
Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kaupunkien kanssa. Yhteistyötahoina oli lisäksi säätiöitä, järjestöjä sekä ELY-keskuksia ja Metsähallitus.
Rahoitusta kunnostuksiin on saatu useista rahoituslähteistä kuten kalatalousmaksuvaroista, yksityisrahoituksesta, kuntarahoituksesta, Helmi-rahoituksesta sekä kalatalouden edistämismäärärahoista. Lisäksi säätiörahoitusta ja osakaskuntien sekä kalatalousalueiden omia varoja on käytetty kunnostuksien toteuttamiseen.
Kunnostukset vaativat luvan ja huolellisen suunnittelun
Vesistöjen tila huolestuttaa monia ja kunnostuksiin haluaa osallistua yhä useampi. Mikäli haluaa kunnostaa tai osallistua itselle tärkeän alueen kunnostukseen, kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä alueellisin kalatalouskeskuksiin ja -liittoihin tai kalatalousalueisiin. He suunnittelevat ja toteuttavat kunnostuksia alueillaan ja siksi asiasta on hyvä keskustella heidän kanssaan, ettei kunnostuksia toteuteta jo kunnostetuilla tai jo kunnostussuunnitelman alla olevissa kohteissa. Yhteistyöllä saadaan myös resurssit paremmin käyttöön ja vältytään päällekkäiseltä työltä.
Kunnostukset vaativat aina vesialueenomistajan ja mahdollisesti myös maa-alueenomistajan luvan. Lisäksi kannattaa keskustella ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa mahdollisesta tarpeesta tehdä vesirakennusilmoitus. Kunnostustoimia säätelee ensisijaisesti vesilaki, mutta muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kunnostushankkeista kannattaa tiedottaa laajasti ja pyytää suostumus kaikilta tahoilta, joita hanke saattaa koskettaa. Kaikki sopimukset, luvat ja suostumukset kannattaa epäselvyyksien välttämiseksi pyytää kirjallisena.
Kunnostukset eivät ole yksiselitteisiä ja niihin liittyy myös riskejä. Mikäli ei aivan tiedä mitä tekee, voi aiheuttaa jopa päinvastaisen reaktion vesistön tai kalakannan tilassa kuin oli tarkoitus. Tämän vuoksi joka ikinen, niin pieni kuin suurikin kunnostus tulisi suunnitella ja toteuttaa hyvin tarkasti. Ennen työn aloitusta kohteista tulisi laatia yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma.
Teksti: Niina Koivunen, Kalatalouden Keskusliitto
Kuvat: Tapio Gustafsson ja Heidi Moisio, Kalatalouden Keskusliitto
