Kansallinen rapustrategia 2023–2032 on päivitetty. Päivitetyn rapustrategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asettamalta työryhmältä valmistui viime lokakuussa ehdotus kansalliseksi rapustrategiaksi vuoteen 2032. Rapustrategian tavoitteina ovat jokiravun säilyttäminen hyödynnettävänä lajina ja täpläravun leviämisen estäminen sekä molempien lajien hyödyntäminen. Kalatalouden Keskusliitosta työryhmässä olivat mukana iktyonomi Niina Koivunen ja tiedottaja Tapio Gustafsson.
Rapuruton ja täpläravun yhdessä aiheuttama jokiravun elinalueiden supistuminen on yksi raputalouden suurimmista ongelmista. Edellisessä strategiassa täplärapu nähtiin raputalouden ja ravustuskulttuurin pelastajana. Nykyisin täplärapu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella ja uudessa strategiassa halutaan aiempaa vahvemmin nostaa esille jokiravun suojelu ja kannan elvyttäminen.
Strategian mukaan maamme luonnonolosuhteet voivat kuitenkin mahdollistaa sekä jokiravun säilyttämisen että kummankin rapulajin hyödyntämisen hallitulla tavalla. Raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt huomattavan suuri ja raputalous tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle.
Rapustrategiatyöryhmän puheenjohtaja Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen näkee uuden strategian yhtenä tärkeänä tavoitteena raputalouden arvon lisäämisen ja aikaisempaa paremman huomioimisen päätöksenteossa ja julkisten varojen käytössä.
– Toivottavasti saamme tulevina vuosina rapukantamme sellaiseen kuntoon, jossa ne parhaimmillaan voisivat olla. Lisäksi toivon, että tämä strategia antaa osakaskunnille uskoa siihen, että jokirapukantoja kannattaa suojella ja elvyttää, toteaa Kirjavainen.
Saalis vakiintunut neljään miljoonaan rapuun
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan kaupallisten kalastajien rapusaalis vuonna 2020 oli 766000 täplärapua ja 8000 jokirapua ja saaliin kokonaisarvo hieman alle miljoona euroa. Täplärapu olikin kuhan ja muikun jälkeen kolmanneksi arvokkain saalislaji sisävesien kaupallisessa kalastuksessa vuonna 2020. Suurin osa rapusaaliista saadaan kuitenkin vapaa-ajanravustajien toimesta. Vuonna 2020 vapaa-ajanravustajien täplärapusaaliis oli noin 2,6 miljoonaa yksilöä ja jokirapuja saatiin noin 177 000 yksilöä. Vapaa-ajanravustajien saaliin arvo oli yli kuusi miljoonaa euroa. Suomen yhteenlaskettu rapusaaliis on noin neljä miljoonaa rapua.
Tämän rapustrategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous. Vision saavuttamiseksi tarvitaan tavoitteita ja toimenpiteitä.
Strategiset tavoitteet
Jokirapukantojen suojelu ja elvyttäminen
- Maamme alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina, sen elinympäristöjä sekä kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella.
- Täpläravun leviäminen sen nykyisen esiintymisalueen ulkopuolelle estetään.
- Kehitetään keinoja jokirapukantoja vaarantavien täplärapukantojen hävittämiseksi, jotta niiden tilalle voitaisiin palauttaa jokirapukannat. Täplärapukannat hävitetään siellä missä se on mahdollista.
Rapuruton leviämisen estäminen
- Selvitetään piilevän rapuruton esiintymistä.
- Rapuruton leviämistä ehkäistään uusin diagnoosi-, torjunta-, seuranta- ja viestintäkeinoin.
Rapukantojen hyödyntäminen
- Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista sekä tutkimus- ja seurantatietoon perustuvaa.
- Molempia rapulajeja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi.
- Kaupallisella ravustuksella on edellytykset toimia ammattimaisesti ja taloudellisesti kannattavasti.
- Ravustusmahdollisuudet ovat hyvät ja ravustuskulttuuri on laajalle levinnyt.
- Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen käyttö elintarvikkeena on monipuolista.
Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty joukko toimenpiteitä. Jokiravun säilyttämiseksi on määritelty suoja-alueet, jonne täpläravun leviäminen estetään tai joilta se pyritään hävittämään kaikin mahdollisin toimin. Myös muilla alueilla jokirapukantoja pyritään suojelemaan ja vahvistamaan. Täplärapuja ei enää siirretä uusille alueille ja pyritään hävittämään sen jokirapua uhkaavia esiintymiä.
Luonnonvarakeskuksen edustajana ja työryhmän sihteerinä toiminut erikoistutkija Timo Ruokonen toivoo, että jokirapua pystyttäisiin suojelemaan nykyistä paremmin.
– Täpläravun leviämisen rajoittamiseen tulisi päästä paremmin kiinni, ei vain puhuttaisi täpläravun poistamisesta, vaan pyrittäisiin ennalta ehkäisemään lajin leviäminen, pohtii Ruokonen.
Työryhmä ehdottaa rapuruton torjunnan tehostamiseksi useita toimenpiteitä, joista yksi on viestintä. Työryhmän mukaan tehokkain keino vähentää rapujen luvattomia siirtoja, turhaa sumputtamista ja rapuruton leviämistä on neuvonnan ja tiedotuksen tehostaminen, myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
Suomessa on tavattu kolmea rapuruttotyyppiä. Vanha As-tyyppi ja täpläravun mukana tullut PsI-tyyppi. Kansallisessa vieraslajistrategiassa molemmat on luokiteltu erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi. Lisäksi vuonna 2021 todettiin punaraputyypin rapurutto Kemijokisuulta jokiravussa.
Paikallisten toimijoiden rooli korostuu
Rapustrategia korostaa paikallisen osallistumisen ja päätöksenteon merkitystä. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä rapukantojen kestävän hoidon ja hyödyntämisen tavoitteita ja käytännön keinoja. Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa tulee olla erilliset raputaloutta koskevat osiot, joissa tarkennetaan tämän rapustrategian linjausten mukaisesti jokirapukantojen suojelutoimet ja täplärapukantojen hallintatoimet, suunnitellaan ravustuksen säätelyn vaatimat toimenpiteet sekä määritellään kaupalliseen ravustukseen soveltuvat alueet, jokirapujen suojelualueet ja tarvittavat rapukantojen seurantatoimet.
Kaupallista ravustusta, ravunviljelyä, ravunjalostusta, raputuotteiden kehitystä ja rapujen kulutusta tulee strategian mukaan tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoituksella. Rapukantojen seurantaa ja tutkimusta esitetään kohdennettavaksi rapustrategian kannalta keskeisiin teemoihin.
Viestintä ratkaisevassa roolissa
Viestinnän onnistumisella on ratkaiseva merkitys rapustrategian toteutumisen kannalta. Rapustrategian jalkauttamiseksi tulee laatia maa- ja metsätalousministeriön johdolla erillinen viestintäsuunnitelma. Vastuullisen ravustuskulttuurin edistäminen tulee ottaa huomioon valtakunnallisten kalastusalan järjestöjen neuvontatyössä. Ravustuksen edistämiseen voidaan myös osoittaa kalatalouden edistämisvaroja.
– ELY-keskukset myöntävät rahoitusta alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin ja toivonkin kalatalousalueilta ja osakaskunnilta jatkossa nykyistä enemmän suoraan raputalouteen liittyviä hakemuksia, vinkkaa Kirjavainen.
Rapustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin on helpointa tutustua strategian toimenpiteiden yhteenvedosta, jonne on koottu taulukko rapustrategian tavoitteista, tärkeimmistä toimenpiteistä ja toimijoista. Kunkin toimenpiteen kohdalta voi katsoa kuuluu se esimerkiksi osakaskunnan ja kalatalousalueen vai neuvontajärjestön ja ministeriön piiriin. Sen jälkeen on helpompi miettiä oman rapuhankehakemuksen tekoa.
Kansallinen rapustrategia löytyy täältä.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 1/2024.
Teksti Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Kuvat Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
