Kalatalouden Keskusliittoon tulee aika ajoin kiinnostavia ja joskus hankaliakin kysymyksiä kalastuksesta, kalastusluvista, kalastuksenvalvonnasta ja kalastuslain tulkinnoista. Tuoreimpana esimerkkinä kysymys ahvenlitkasta.
Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Timo Saarinen sai paikalliselta kalastajalta mielenkiintoisen kysymyksen ahvenlitkan käytöstä kalastonhoitomaksulla ja välitti kysymyksen edelleen Kalatalouden Keskusliittoon varmistaakseen oikean vastauksen.
Kysymys:
Oikeuttaako kalastonhoitomaksu litkaamaan sillalta ahvenia? Ahvenlitka laskettaisiin virvelillä. Kyseessä on litka, jossa on 4 – 5 fluoroväristä koukkua ja lopuksi lyijypaino. Värikoukuissa on myös hapsut.
Vastaus:
Ei oikeuta, koska kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan vain yhdellä vavalla ja vieheellä. Kuvaillun kaltaisessa litkassa on selvästi useampi viehe, koska fluorikoukkuja pidetään vieheinä ja niitä on litkassa enemmän kuin yksi, vastaa Kalatalouden Keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin.
Keskusliiton lakimies Rasmus Åkerblom on samaa mieltä. Koukut ovat hänen mukaansa tässä tapauksessa vieheitä lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla ja kun niitä on useita, ei kalastonhoitomaksu yksin riitä vaan tarvitaan myös vesialueen omistajan lupa.
Asiaa meiltä kysynyt Saarinen oli itse samaa mieltä asiasta ja myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen oli asiasta samaa mieltä. Asia lienee siis selvä.
Entäpä jos litkaakin kuoretta?
Tapaus ahvenlitka ei ole yksittäistapaus. Silakkalitkaa muistuttavia pyyntimenetelmiä on muitakin.
Merialueella näkee varsinkin talviaikaan pilkkijöitä, joilla on käytössään silakkalitkaa muistuttava menetelmä, jossa jokaisessa koukussa on syöttinä surviassääsken tai kärpäsen toukka. Tällä litkalla pyydetään kuoretta, voi sillä tietysti saada muitakin kaloja. Miten asiantuntijat sitten tätä menetelmää arvioivat?
Tuomio on sama. Vain silakan kalastus litkalla kuuluu yleiskalastusoikeuksiin, vahvistaa Malin.
Harmaita hiuksia kalastuksenvalvojalle
Kysyjän kuvaileman kaltaisia ahvenlitkoja on myynnissä kalastustarvikeliikkeissä. Todettakoon heti, että kyse ei ole laittomasta pyyntivälineestä, vaan pikemminkin siitä osataanko pyyntimuotoon hankkia oikea lain edellyttämä lupa.
Kalastuksenvalvojan kannalta tilanne on hankala. Viitsiikö valvoja ryhtyä toimeen ja ojentaa kalastajaa esimerkiksi suullisella huomautuksella vai katsoako läpi sormien? Tähän ja muihin vastaavanlaisiin kysymyksiin oikean vastauksen ja avun antaja on kalastuksenvalvojan valtuuttaja.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 7/2023.
Teksti ja kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
