Saimaan alueen kalatalouskeskukset julkaisivat helmikuussa yhteisen vetoomuksen Saimaan lohikalojen luontaisen elinkierron turvaamiseksi ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä. Mistä paljon keskustelua herättäneessä Palokissa oikein on kyse?
Vuoksen vesistön lohikalojen tilanne on kriittinen. 1900-luvun voimalaitosrakentamisen seurauksena Saimaan järvilohi on kokonaan istutusten varassa ja myös järvitaimenen luontaiset kutupaikat ovat vähissä. Molempien istutuksia uhkaa viljelylaitoksiin levinnyt vesihome, jonka takia poikasten saatavuus on heikentynyt. Erityisesti järvilohta mutta myös taimenta uhkaa sukupuutto, ellei kalojen luontaista elinkiertoa onnistuta palauttamaan.
Saimaan alueen kalatalouskeskusten (Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry ja Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry) sekä Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalueen mielestä toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Vaatimukselle on vankka lainsäädäntöön perustuva pohja. Sekä kalastuslaki että EU:n lainsäädäntö edellyttävät luonnonmukaisten kutuolosuhteiden palauttamista vaellusesteitä purkamalla. Tehtävä saattaa ensi alkuun tuntua mahdottomalta, mutta kyse on tahdosta. Vetoomukset tekijät antavat hyvän esimerkin, vieläpä samoilta vesiltä. Järvilohi on saimaannorppaakin vähälukuisampi ja uhanalaisempi laji. Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon ja siinä on myös onnistuttu, kanta on lähtenyt nousuun. Nyt on Saimaan järvilohen ja järvitaimenen vuoro.
Energiaa Outokummun kaivokselle
Heinäveden Palokin kosket kahlittiin Outokummun kaivoksen voimantuotannon tarpeisiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato ja Palokin pienvesivoimalaitos. Kaivos suljettiin 1980-luvulla ja lähivuosina voimalaitoksen alkuperäinen Kaplan-turbiini on tulossa käyttöikänsä päähän.
Siksi nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkittävä ratkaisu Saimaan lohikalakantojen hyväksi palauttamalla Juojärven ja Varisveden välinen vapaa vaellusyhteys. Ennallistamalla yhdeksän komeaa koskea, joissa on putouskorkeutta yhteensä miltei 20 metriä, saadaan lähes 30 hehtaaria poikastuotantoaluetta. Koskialueen vesimäärä (21 m3/s) ja poikastuotantoala on niin suuri, että Palokista muodostuu Luonnonvarakeskuksen eläkkeelle jääneen järvilohitutkija Jorma Piiroisen mukaan erinomainen järvitaimenen poikastuotantoalue, joka mahdollistaa myös järvilohen luontaisen elinkierron.
Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Tuoreet kokemukset vesimäärältään ja poikasalaltaan Palokkia pienemmältä Hiitolanjoelta ovat rohkaisevia. Laatokan järvilohet ja taimenet nousevat, kutevat ja myös niiden poikaset selviytyvät vapaassa joessa odotettuakin paremmin.
Kyse ei ole vain Palokin koskien ennallistamisesta. Kun nousueste Juojärven ja Varisveden välillä poistuu, avautuu vapaa nousuyhteys aina eteläiseltä Saimaalta Vaikkojoelle ja sen latvoille Pohjois-Savoon asti.
Vetoomuksen allekirjoittaneiden kalatalouskeskusten mielestä turbiinin uusimisen sijasta tulee aloittaa neuvottelut valtion, Pohjois-Karjalan Sähkön ja alueen toimijoiden kesken koskialueen ennallistamisesta ja vaellusesteen purkamisesta niin, että periaateratkaisu voidaan tehdä uuden hallituksen aikana.
Oikea henkilö kertomaan lisää vetoomuksen allekirjoittaneiden kannasta on Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja maakuntaneuvos Matti Viialainen. Hän on perehtynyt Palokin alueen historiaan ja laati vuonna 2022 selvityksen siitä mitä vaihtoehtoja Palokin tulevaisuudeksi on tarjolla ja mitä ne maksavat.
– Valtion on otettava vetovastuu hankkeen valmistelusta, rahoituksesta ja toteutuksen varmistamisesta hyvässä yhteistyössä voimayhtiön, alueen kuntien ja maakuntien sekä yksityisen sektorin kanssa. Kyse on tähänastisia hankkeita taloudellisesti huomattavasti suuremmasta hankkeesta, arviolta 25 miljoonaa euroa, toteaa Viialainen.
Viialaisen mielestä Palokin hanke vaatii uskottavan alullepanijan ja toteuttajan sekä riittävän rahoituksen. Kyse voisi olla tulevan hallituskauden kärkihankkeesta vaelluskalojen ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
Vapaa Palokki on ykkösvaihtoehto
Viialaisen esittämistä vaihtoehdoista taimenen ja järvilohen kannalta paras ratkaisu on tietysti vapaa Palokki. Näin alueen koskiin saadaan suuri virtaava vesimäärä (keskivirtaama 21 m3/s) ja luotua erinomainen taimenen poikastuotantoalue (26 – 30 hehtaaria), joka mahdollistaa järvilohenkin lisääntymisen. Tämä ratkaisu on myös helpoiten viestittävissä ja samalla niin mukaansatempaava, että yksityisen rahoituksen kokoaminenkin on helpompaa.
Kahdessa muussa vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu se miten vesi jaettaisiin edelleen jatkuvan voimatuotannon ja kalojen kesken. Hybridimallissa vedestä annettaisiin kaloille 2/3 ja voimalalle 1/3. Minimimallissa kalat saisivat vielä tätä vähemmän ja pato jäisi paikoilleen. Nykytila, jossa kaikki vesi menee voimalalle ja kaloille ei jää mitään, on kuitenkin Viialaisen mielestä kohtuuton.
Tuore viranomaisselvitys valottaa tilannetta
Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista valmistui uunituore viranomaisten selvitystyö toukokuussa. Työssä tarkasteltiin neljää erilaista kalatalousratkaisua sekä niiden kustannuksia ja vaikutuksia muun muassa matkailuun, vesistön käyttöön ja kalatalouteen.
Nollavaihtoehdossa luvanhaltija toteuttaisi voimalaitoksen tarkistuksen ja päivityksen voimassa olevan vesitalousluvan puitteissa. Vesivoimatuotanto tehostuisi muutoksen myötä, mutta kalataloudellisten ja muiden hyötyjen kannalta tilanne säilyisi ennallaan. Tilanne ei siis oikeastaan muuttuisi nykyisestä.
Viialaisenkin esittämässä hybridivaihtoehdossa suuri osa virtaamasta kulkisi voimalaitoksen ohi ja osa alueen koskista olisi mahdollista kunnostaa myös kalankulun mahdollistuessa. Pohjois-Karjalan Sähkö on kuitenkin arvioinut tämän vaihtoehdon kannattamattomaksi. Selvityksen mukaan vaihtoehto tulisi huomattavan kalliiksi kaikille. Kustannukset olisivat samaa luokkaa tai jopa suuremmat kuin voimalaitoksen lakkauttamisen sisältämässä vaihtoehdossa.
Kompromissimallin toimivuus epävarmaa
Nälönvirta-mallissa johdettaisiin noin 2 m3/s ympäristövirtaama Nälönpadon kautta ohitusuomaan sekä rakennettaisiin teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä Koskijärven ja voimalaitoksen alakanavan välille. Tämä ympäristövirtaama voitaisiin johtaa rakennettavaan ohitusuomaan joko erillisillä juoksutusrakenteilla tai pienvoimalan ja sen yhteyteen rakennettavan luonnonmukaisen tai teknisen kalatien avulla. Pienvoimalavaihtoehdossa sähköntuotannon kannattavuus paranisi. Mallin kustannuksiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa.
Mallissa osa koskista olisi mahdollista kunnostaa. Ohitusuoman alueelle muodostuisi kaksi erillistä koskialuetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi noin 2,4 hehtaaria. Alueen vaelluspoikastuotannoksi arvioidaan noin 1 800 – 3 000 vaelluspoikasta vuodessa, mutta alueen loivien ja jyrkkien osuuksien johdosta se jäisi todellisuudessa hieman tuon alle. Pienehkön virtaaman vuoksi lohi ei suosine aluetta lisääntymisalueena vaan kyse olisi taimenelle sopivasta lisääntymisalueesta. Vaihtoehto mahdollistaisi kalojen nousun reitillä, mutta alasvaelluksessa kalat eivät todennäköisesti löytäisi ohitusuomaa.
Viialaisen mielestä ohitusuoma ja tekninen kalatie eivät tule toimimaan. Kontiolahden Kuurnan voimalaitoksen Laurinvirrassa ratkaisu ei ole toiminut ja tuskin tulee toimimaan Palokissakaan. Laurinvirta on Viialaisen mukaan tehty voimalaitoksen ehdoilla, Tästä on seurannut, että välillä poikaset huuhtoutuvat alas liian kovassa virrassa ja välillä poikasiin kohdistuu niin voimakas muiden kalalajien ja lintujen saalistus etteivät poikaset selviä.
Voimalaitoksen lakkauttaminen paras ratkaisu
Voimalaitoksen lakkauttamista koskevassa vaihtoehdossa patojen purkaminen mahdollistaisi Palokin koskireitin kunnostamisen vaelluskalojen elinympäristöksi. Juojärven pintaa säätelisi tällöin koskijakson yläosaan rakennettava pohjapato. Tehdyn osaselvityksen mukaan Palokin voimalaitoksen merkitys sähkömarkkinoilla on marginaalinen. Palokin voimalaitoksen ei katsottu teholtaan pienenä voimalaitoksena olevan korvaamaton.
Viialaisen mielestä yhdeksän kosken ennallistaminen on ehdottomasti paras ratkaisu. Nykytietämyksellä alueelle voidaan saada aikaan jopa parempi kohde kuin vanha oli. Lisäksi saimaannorpan suojelemiseksi tehdyt kattavat kalastusrajoitukset tulevat auttamaan myös emokalojen selviytymistä syönnösvaelluksella.
Palokin koskien kunnostaminen vaelluskalojen lisääntymisalueiksi olisi Saimaan uhanalaisten vaelluskalojen säilymisen kannalta merkittävä. Palokin kosket turvaisivat pitkällä aikavälillä Heinävedenreitin arvokkaan luonnossa lisääntyvän vaellustaimenkannan. Lisäksi Heinävedenreitin koskissa lisääntyy vähäisessä määrin myös Saimaan järvilohi. Alustavan koskien kunnostussuunnitelman mukaan Palokin koskireitille olisi mahdollista kunnostaa noin 26 hehtaaria koskialueita lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoon soveltuvaa aluetta. Vaelluskalojen poikastuotannoksi arvioitiin noin 8 000 – 32 000 vaelluspoikasta vuodessa. Tämä olisi jo merkittävä poikasmäärä.
Palokinkoskien entisöinnin lisäarvo matkailulle laskettiin kahden skenaarion mukaan. Kalastusmatkailuun perustuvan tulon alueelle laskettiin olevan 330 000 euroa vuodessa edellyttäen, että koskikalastus voidaan järjestää. Toisessa skenaariossa laajaan virkistyskäyttöön perustuva matkailu sisältäisi monipuolisia liikuntaan, luontoon ja virkistäytymiseen kohdistuvia aktiviteetteja, jolloin tulot voisivat olla jopa kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Halvaksi tämä malli ei tulisi. Voimalaitoksen lakkauttamiseen liittyvien purkutöiden ja kalataloudellisten kunnostusten lisäksi kustannuksia muodostuu voimalaitoksen hankkimisesta. Kaikkiaan kustannukset tulisivat olemaan vähintään 30 – 40 miljoonaa euroa.
Aika näyttää mihin lopputulokseen tultiin
Tätä kirjoittaessa hallitusneuvottelut käyvät kiivaina ja tulos ei ole vielä selvillä. Käy jatkossa miten tahansa, selvityksen mukaan Palokki on sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde että Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman kärkikohde ja lisäksi Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Heinäveden reitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön.
Viialainen arvelee, että yleinen etu tulee ajamaan voimayhtiön edun yli. Paine Palokin alueen ennallistamiseen on iso lohikalojen suuren ahdingon takia.
– Käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus estää paljon puhuttu luontokato järvilohen ja -taimenen osalta, Viialainen päättää.
Lisää aiheesta:
Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalataloudelliset kehittämismahdollisuudet nimisen selvitystyön toteuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Selvitys löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 4/2023.
Teksti Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Kuva Niko Jokinen, Yhteisöagentti Oy
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
