Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä oli Suomen kalatalousalueet hyvin edustettuina aina Tenon kalatalousalueelta Paraisille asti. Viking Line M/S Gabriellalla järjestettyyn tapahtumaan otti osaa yli 250 henkilöä kalatalouskeskuksista, osakaskunnista ja kalatalousalueilta. Esiintyjäkaartiin lukeutui ministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten edustajia.
Kalatalousaluepäivät avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Husu-Kallio välitti kalataloushallinnon terveiset kuulijoille. Kansliapäällikkö toi puheessaan esiin kotimaisen kalan edistämisohjelman, eläinten hyvinvointilakia uudistuneen kalastuslain osalta, Pelastetaan järvilohi -kampanjan sekä useita muita ajankohtaisia asioita kalataloushallinnosta.
Husu-Kallion alustus johdatti ministeriön virkahenkilöiden ja luonnonvarakeskuksen tutkijoiden esityksiin. Tässä osiossa kuultiin mm. Omakala-sovelluksen taustoista ja tilanteesta, rapustrategiasta, kalastusmatkailun kehittämisohjelmasta sekä Ukrainan sodan vaikutuksista kalatalouteen.
Hallintoasioiden jälkeen perehdyttiin tarkemmin osakaskunta-asioihin neljän puhujan myötä. Niistä keskeisimpänä mainittakoon Pohjois-Savon ELY-keskuksen Teemu Hentisen pitämä esitys Etelä-Savon osakaskuntien yhdistämistoimituksista ja niistä kerättyyn palautteeseen.
Etelä-Savossa on viime vuosien aikana suoritettu edelläkävijämäisiä osakaskuntien yhdistämisiä, joista on ammennettavaa monille paikkakunnille. Ensimmäisen koulutuspäivän päätti Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvonnan asiantuntijoiden esitykset valvonnan kehittämisestä ja sen tilasta vuonna 2023. Aiheet pohjautuivat Kalatalouden Keskusliiton vuoden 2022 lopussa tekemään laajaan valvojakyselyyn.
Toisena risteily- ja koulutuspäivänä suunnattiin katseet kohti kalatalousalueita ja vesienhoitoa. Jo totuttuun tapaan saimme kuulla viime vuodet kaikkien alalla toimivien tiedossa olleiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpanosta sekä ajankohtaiskatsauksen kalatalouteen kytkeytyvistä lakiasioista. Mielenkiintoisena nostona ja eräänlaisena uutuutena oli ensikertaa ohjelmassa mukana myös kalatalousalueiden viestintä. Kuulimme ja näimme loistavia esimerkkejä Suomenselän ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueiden tehostetusta viestinnästä.
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä paneuduttiin kalatalousalueiden vesistökunnostuksiin ja vesienhoitoon. Tähän aiheeseen seminaariväen tutustutti Virtasalmi-Joroisten kalatalousalueen toiminnanjohtaja Risto Salko. Salko esitteli kipparoimansa kalatalousalueen suorittamia vesienhoito- ja kunnostustoimenpiteitä.
Varsinaisten esitysten lomassa jaettiin myös kunnianosoituksia – yhtä niistä emme voi jättää mainitsematta. Kalatalouden Keskusliittoa jo viidellä vuosikymmenellä edustanut järjestöjohtaja Risto Vesa palkittiin liiton korkeimmalla ansiomerkillä. Seuraavaksi Ristolla on luvassa ansaitut ja varmasti myös kalarikkaat eläkepäivät!
Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät olivat kokonaisuudessaan varsin monipuolinen kattaus kalatalouden ajankohtaisia asioita. Yleisö osallistui aktiivisesti ja haastoi rohkeasti kiperillä kysymyksillään monet puhujista osoittamaan harjaantunutta ammattitaitoaan. Keskustelu oli runsasta ja rakentavaa. Tiiviin ohjelman lomassa oli aikaa myös verkostoitumiselle.
Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteiltiin nyt neljättä kertaa ja näillä näkymin laiva on lastattu myös ensi vuonna!
