Eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädäntöuudistukseen liittyen kalastuslakiin on tulossa uusi 58 a § koskien kalojen ja rapujen lopetusta. Lisäksi kalojen vapauttamista koskeva 58 § saa uuden 3 momentin. Eduskunta hyväksyi ehdotetut lait 1.3.2023, ja tämänhetkisen tiedon mukaan ne astuvat voimaan 1. tammikuuta 2024.
Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen ja selvästi vahingoittunut takaisin laskettava kala on lopetettava. Eläinten hyvinvointilain esitöiden mukaan kala tai rapu olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Lainsäätäjän näkökulmasta kalana pidetään niitä selkärangallisia eliöitä, joita säädellään kalastuslaissa. Eli lopetusmenetelmien osalta on vaihtoehtoja, juuri pyynnin kohteena olevan laajan eliökirjon takia. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää tai tilannetta, jossa esimerkiksi sääolosuhteet vaikeuttavat lopetusta tai jos saaliiksi saatu kala sumputetaan tilapäisesti.
Vapautettavan kalan käsittely
Kalojen vapauttamisesta säädettäisiin jatkossa, että saaliiksi saatua takaisin veteen laskettavaa kalaa olisi käsiteltävä mahdollisimman varoen. Tavoite on, että kalalle ei aiheutuisi tarpeetonta kipua ja kärsimystä, ja että sen elinkelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä veteen laskemisen jälkeen. Kalan koskettelun ja kuivilla oloajan minimointi, kalan varovainen ja nopea irrottaminen koukusta tai verkosta, sekä varoen veteen palauttaminen ovat tässä yhteydessä avainasemassa. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi niin vahingoittunut, että se tulee todennäköisesti menehtymään vapauttamisen jälkeen, tulisi kala lopettaa ennen takaisin veteen laskemista kalan tarpeettoman kärsimyksen vähentämiseksi. Selkeitä kalan todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa.
Kuinka lopetus tulisi tehdä?
Hallituksen esityksessä kalan lopettamisella mahdollisimman nopeasti tarkoitetaan sitä, että saaliiksi otettava kala tulisi lopettaa välittömästi siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Kalaa ei esimerkiksi saisi jättää elävänä jäälle tai muuten vedettömään säilytykseen ja että tämä tulisi huomioida myös esimerkiksi kalastuskilpailuiden yhteydessä. Hallituksen esityksessä on lopetuksen osalta lähdetty isommista eväkkäistä, kun lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla tarkoitettaan esimerkiksi sitä, että kala olisi lopetettava joko kovalla iskulla päähän tai taittamalla sen niska. Lisäksi kala olisi mahdollisuuksien mukaan syytä verestää lopetuksen yhteydessä lopetusmenetelmän tehostamiseksi, koska esim. kova isku kalan päähän ei aina johda kalan välittömään kuolemaan, vaan kala saattaa ainoastaan taintua iskun seurauksena. Esimerkiksi sanan käyttö tässä yhteydessä on perusteltua tulkita niin, että lopettamien voidaan hoitaa muutoinkin, kunhan huolehditaan samojen periaatteiden noudattamisesta. Tämä tulisi esimerkiksi sovellettavaksi nahkiaisen pyynnin yhteydessä.
Kun ravut lopetetaan keittämällä, on ne laskettava kiehuvaan veteen ja veden on pysyttävä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään ja keitetään. Tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi rapuja ei tulisi lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen.
Kuinka varautua suuriin saalismääriin?
Kun lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää tai muuten poikkeuksellista tilannetta, huomiota tulee kiinnittää siihen, miten kalastuksen yhteydessä syntyviin tilanteisiin on varauduttu ennakkoon. Jos esimerkiksi merta tai muu pyydys on toistuvasti yhtä kuhisevaa kalamassaa, pitää siihen varautua myös lopetuksen osalta asianmukaisesti ennakkoon. Tämä on kuitenkin kalastajan intressissä jo saaliin säilyvyydenkin näkökulmasta, niin kysymys ei ole muusta kuin siitä, että käytetään parhaiksi havaittuja ratkaisuja ja kommunikoidaan ulospäin selvästi, että nämä ovat ne vaihtoehto mitä meillä on käytettävissä. Samalla on pidettävä aktiivisesti silmällä, josko uusia lopettamiseen menetelmiä kehitetään jatkossa, jottei lisäsääntelylle tule tarvetta lainsäätäjän näkökulmasta.
Täydennetty kalastuslain 58 § – kalojen vapauttaminen
Pyyntimittojen vastainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen, ellei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.
Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu:
1) rauhoitus- tai kieltoaikana;
2) kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä; tai
3) kielletyllä kalastustavalla tai pyyntimenetelmällä.
Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen.
Uusi kalastuslain 58 a § – kalojen ja rapujen lopetus
Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Kala on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi kalan kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että kalan tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Kalan kuolema on varmistettava ennen kalan mahdollista jatkokäsittelyä. Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.
Kalaa tai rapua ei tarvitse saaliiksi ottamisen jälkeen välittömästi lopettaa, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa taikka muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa.
Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kalojen ja rapujen lopetuksessa käytettävistä lopetusmenetelmistä ja -tekniikoista sekä suurista saalismääristä.
