Kainuussa tehdään töitä vaelluskalojen elinolosuhteiden ja -ympäristöjen eteen monen toimijan yhteistyönä. Sapsojokea kunnostettiin viime syksynä Kainuun Kalatalouskeskuksen toimesta yhteistyössä UPM:n, Lapin ELY-keskuksen, Fortumin sekä Sotkamon järvien vesialueiden osakaskuntien kanssa. Kunnostuksen toteutti Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy. Tavoitteena kunnostuksissa oli parantaa taimenen ja harjuksen elinolosuhteita ja elinympäristöjä.
Sapsokoski sijaitsee Alajärven ja Sapsojärven välisellä noin 3 kilometrin jokiosuudella, koskiosuutta järvien välissä on noin 470 metriä. Koskeen 1940-luvulla rakennettu myllypato oli kalojen kulun esteenä vuoteen 2020 asti. Myllypato purettiin omistajan UPM:n toimesta 2020 ja padon purun avulla saatiin avattua 95 kilometrin reitti vaelluskaloille.
Alueella tehdyssä kartoituksessa huomattiin, ettei pelkkä padon purku ollut riittävä toimi kalaston tilanteen parantamiseksi. Aluetta on muokattu paljon vuosien kuluessa ja koskialueen monotonisuus ei sopinut luontaiseksi lisääntymis- tai elinympäristöksi lohikaloille. Tämän johdosta alueelle tehtiinkin kunnostussuunnitelma Kainuun Kalatalouskeskuksen ja Oulun Kalatalouskeskus / ProAgria Oulun toimesta vuonna 2021.
Virtavesikunnostukset toteutettiin suunnitelman pohjalta syksyllä 2022. Kunnostuksilla pyrittiin helpottamaan kalojen liikkumista joessa sekä lisäämään lisääntymis- ja elinympäristöjä. Toiveena on saada alueelle lisääntyvä järvitaimenkanta.
Monimuotoisuutta ja soraikkoja
Jokiuoman monimuotoisuutta parannettiin siirtämällä kiviainesta rannoilta takaisin jokeen. Kiviä on aikoinaan siirretty rannoille, kun jokea on perattu tukinuittoa varten. Lisääntymisalueita luotiin tuomalla koskialueille lohikaloille sopivaa kutusoraa. Soraa tuotiin alueille yhteensä 36 m3 .
Soraikkojen alapuolelle asetettiin isompaa kivimateriaalia soraikkojen tueksi. Yläpuolelle asetettiin kiviä jakamaan ja ohjamaan virtaa sopivaksi, jotta soraikot pysyvät puhtaina eivätkä toisaalta kärsi liian kovasta suorasta virrasta.
Kalojen kulkua edistettiin kiveämällä Sapsokosken vanhan myllyn paikalle eräänlainen luonnollinen kalatie, josta myös pienemmän kalan on mahdollista kulkea joen yläosille ainakin runsaan veden aikaan. Kunnostusten tuloksellisuutta seurataan jatkossa erillisillä kutupesäinventoinneilla, nousukalaseurannalla sekä velvoitetarkkailun yhteydessä tehtävillä sähkökoekalastuksilla.
Rahoitus
Kunnostukset rahoitettiin Sotkamon reitin Koivukosken vesivoimalaitoksen rakentamislupaan sekä Kiimas-, Kaitain-, Pirtti-, Kianta-, Sapso- ja Nuasjärven ja Rehjanselän säännöstelylupiin liittyvästä kalanhoitovelvoitteista ja niillä korvattiin osittain Sotkamon järvialueen taimenistutuksia.
UMP:n video kunnostuksesta
Lisätietoja kunnostuksesta:
Toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki, Kainuun Kalatalouskeskus
Artikkelin kuva: Jaakko Muurimäki, Kainuun Kalatalouskeskus
