Etelä-Savoon on lyhyessä ajassa muodostettu suuri joukko isoja osakaskuntia. Samalla on saatu luotua hyvät kalastusmahdollisuudet, kehittyneet lupajärjestelmät ja osakaskuntien sähköiset palvelut. Mukana olleet ovat tyytyväisiä.
Vesialueen omistuksen pirstaleisuus vaikeuttaa kalastuksen järjestämistä ja hoitotoimia ympäri Suomen. Etelä-Savossa vesialueen omistajat ja kalatalousalueet ovat suhtautuneet yhdistämisiin erittäin positiivisesti ja osakaskuntien yhdistämisiä on tehty viimeisen 10 vuoden aikana enemmän kuin muissa maakunnissa yhteensä.
Etelä-Savoon on kymmenen vuoden aikana syntynyt noin 30 isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200 000 hehtaaria. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6 000 hehtaaria, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 hehtaaria. Muutos on valtava. Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli 60 osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Kaikkiaan 10 vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta, kattaen noin 120 000 hehtaaria. Seuraavassa tuloksia.
Hyvä talous vaikuttaa kaikkeen toimintaan
Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista ja talous vahvalla pohjalla. Isoimpien osakaskuntien vuositulot ovat yli 40 000 euroa ja kalastuslupatulotkin noin 20 000 euroa. Vastaavasti suurimmat menot kohdistuvat kalojen istutukseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Kalastuksen valvontaan kohdennetaan myös aikaisempaa enemmän varoja.
Isoilla osakaskunnilla on tuloja 1 – 4 euroa per hehtaari, joista kalastuslupatuloja on 20 – 70 % ja loput muita tuloja, kuten omistajakorvauksia ja norppasopimuskorvauksia. Keskimäärin omistajakorvaukset ja kalastuslupatulot tuottavat osakaskunnille noin kaksi euroa hehtaaria kohden. Saimaannorpan suojelemiseksi tehdyt kalastusrajoitukset ja niistä maksettavat korvaukset nostavat näissä talkoissa mukana olevien osakaskuntien tulot jopa neljään euroon hehtaaria kohden.
Vesialueen omistajat ja kalastajat tyytyväisiä
Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä on toteutettu hankeavusteisesti vuodesta 2013 alkaen. Kyselyyn vastanneiden osakaskuntien perusteella hankeavusteiset yhdistämisprojektit ovat tärkeitä, ja ne on onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin (ka 4,2, asteikko 0 – 5). Merkittävää vastauksissa oli, ettei se sisältänyt yhtäkään negatiivista vastausta, asteikolla 0 – 5 kaikki vastaukset olivat joko 4 tai 5. Hankehenkilöiden toiminta koettiin myös onnistuneeksi ja merkittäväksi hankkeiden onnistumisessa.
Eräs kyselyn vastaaja tiivistää hyvin yhdistämisen hyödyt: ”Kulut ovat samat kuin pienessä osakaskunnassa. Nyt on voitu panostaa vesienhoitoon ja kalaston hoitoon. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, osakaskunta kannustaa kalastamaan”.
Yhdistämistoimituksissa pitkään mukaan ollut Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että yhdistymistoimitusta aloitettaessa ja sen edetessä on ensisijaisen tärkeää, että viestintä on avointa ja rehellistä, väärää tietoa ei voi antaa.
”Osakkaiden yleinen pelko on, muuttuuko oma omistus jollain tavalla. Ihminen ajattelee asiaa usein omalta kannalta, yksilönä. Isommassa porukassa ajattelu on jo laajempaa, mietitään osakaskunnan joskus jopa maakunnan tasolla”, Hentinen toteaa.
Kaikki kalastajat hyötyvät isoista osakaskunnista
Kaupallisten kalastajien luvista ei tässä kohtaa kysytty, mutta Hentisellä on näppituntumaa tähänkin asiaan. Useimmissa tapauksissa kaupallisten kalastajien, kuten myös vapaa-ajankalastajien, lupamyynti oli mietitty valmiiksi jo yhdistämistä suunnitellessa ja uuden toiminnan alkaessa.
Esimerkiksi Keski-Puulan osakaskunnan 19 000 hehtaarin laajuiselle vesialueelle myönnetään lupa kolmelle troolille. Alueelle kalakanta kestäisi neljännenkin, mutta se kalamäärä on varattu alueelle tehtävien lohenpoikasistukkaiden käyttöön.
Isomman osakaskunnan vesialueelle mahdollinen trooli ei tule enää niin sanotusti omaan rantaan ja se on helpompi hyväksyä. Isot osakaskunnat miettivät laajempaa kokonaisuutta, kuten kotimaisen kalan saannin turvaamista.
Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kalastuksen edistämisessä (ka 4,4, asteikko 0 – 5). Kaikilla uusilla osakaskunnilla on internet-sivut ja lupa-aluekartat saatavilla lupamyynnissä ja nettisivuilta. Pienemmissä osakaskunnissa näitä kumpaakaan ei ole pystytty toteuttamaan, jolloin kalastajan näkökulmasta tietojen saaminen osakaskunnan toiminnasta tai luvista on haastavaa. Osakaskunnan osakkaat asuvat erittäin laajalla alueella ja omistajamuutosten vaihdosten jälkeen tietojen etsintä on ollut haastavaa. Isoilla osakaskunnilla ongelmaa ei ole.
Toinen vastaaja kertoo, että ”Kalastus on helpompaa isommassa kokonaisuudessa, ei tarvitse rajoja vahtia joka paikassa. Lisäksi nettisivut sekä luvanmyynnin ja istutusten keskittäminen ovat keskeisiä hyötyjä”.
Kalastuksenvalvontaan on saatu lisää varoja
Uusilla isoilla osakaskunnilla on enemmän rahaa käytettävissä myös kalastuksenvalvontaan. Kuten kalastuslupien suhteen, usein myös valvonnan järjestelyt on sovittu jo toiminnan aloittamisen yhteydessä. Ihmisiltä on kysytty halukkuutta kalastuksen valvontaan. Kiinnostuneille on tuotu esille mahdollisuus päästä osallistumaan koulutukseen ja valvojankokeeseen. Esimerkiksi Kyyvedellä oli ennen uuden osakaskunnan toiminnan aloittamista vain yksi kalastuksenvalvoja, nyt heitä on kuusi.
Lisävoimaa suurempiin hankkeisiin
Osakaskunnilta kysyttiin samalla ovatko ne hakeneet hankerahoitusta saatavilla olevista läheistä. Vaihtelu oli aika suurta. Toistaiseksi suuri osa ei vielä ollut hakenut hankerahoitusta. Ero isojen ja pienten osakuntien välillä on kuitenkin selvä. Hentisen mukaan isot osakaskunnat ovat hakeneet ahkerasti rahaa niin ELY-keskuksen ympäristö- kuin kalapuolelta. Sen sijaan pienet eivät ole hakeneet lainkaan.
Toisaalta isoilla osakaskunnilla voi olla niin hyvin omaa rahaa, että ne voivat toteuttaa hankkeita itsenäisesti. Etelä-Savossa osakaskunnat ovat rakentaneet muun muassa betonisia veneenlaskuramppeja veneilijöiden ja kalastajien käyttöön. Pohjois-Haukiveden osakaskunta on jopa hankkinut kolme jäähilekonetta ja sijoittanut ne eri puolelle osakunnan aluetta kaikkien kalastajien iloksi.
Vaalit tulossa, oletko valmis?
Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksiköiden koko sekä toimijoiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Näin eduskuntavaalien alla kannattaa pitää silmällä ja tuoda aktiivisesti esille kalavesien tilaa ja tulevaisuutta koskevia aiheita.
Kalatalouden Keskusliitto on laatinut kalatalousohjelman kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Ohjelma sisältää kalatalouden kannalta kolme tärkeää tavoitetta: kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen, osakaskuntien toimintaedellytysten parantaminen ja kalastonhoitomaksun maksajapohjan laajentaminen.
Lisää aiheesta: https://kalastusetelasavo.fi/
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 1/2023.
Teksti Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
