Päijänteen luusuassa sijaitseva Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut tärkeä järvitaimenen lisääntymisalue. Nyt alueelle rakennetaan monivuotisessa hankkeessa poikas- ja kutualueita yhteensä lähes kaksi hehtaaria.
Päijänteen luusuassa sijaitseva Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut tärkeä järvitaimenen lisääntymisalue. Nykyisin erittäin uhanalaiset taimenet kyllä kutevat alueella, mutta poikasalueiden vähyyden vuoksi poikaset eivät selviä aikuisuuteen asti. Nyt alueelle rakennetaan monivuotisessa hankkeessa poikas- ja kutualueita yhteensä lähes kaksi hehtaaria. Tänä vuonna vuorossa oli kunnostettavista alueista merkittävin, eli Myllyriutta.
Vierailin helmikuussa Asikkalassa sijaitsevalla Kalkkistenkoskella, jossa on tekeillä yksi Etelä-Suomen suurimmista virtavesikunnostuksista. Kunnostusta oli esittelemässä Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta, joka toimii kunnostuksen työnjohtajana ja valvojana. Aluetta kunnostetaan erittäin uhanalaisen järvitaimenen kutu- ja poikasalueeksi. Kalkkistenkoski on aiemmin ollut tärkeä järvitaimenen lisääntymisalue.
Päijänteen järvitaimen tarvitsee apua
Hämeen ja Keski-Suomen Kalatalouskeskusten laatiman raportin mukaan Päijänteen taimenen luontainen lisääntyminen on ollut pitkään erittäin vähäistä ja taimensaaliit ovat olleet istutusten varassa jo 70 vuotta. Melkein kaikki Päijänteeseen laskevat reittivedet ovat olleet pitkään padottuina ja suurin osa lisääntymisalueista on tuhoutunut perkausten ja voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Taimen on päässyt lisääntymään vain muutamalle koskialueelle ja näistäkin alueista suurin osa on perattu. Lisäksi suurin osa Päijänteen lähivaluma-alueen pienemmistä virtavesistä on ollut padottuna.
Päijänteen lähivaluma-alueen kunnostuksia, patojen purkuja ja kalateiden rakennuksia on tehty varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkkinä Padasjoen reitti, joka vapautui nousuesteistä vuonna 2020. Päijänteeseen laskevilla virtavesillä kunnostuksia on tehty 1990-luvulta lähtien. Nyt kunnostetaan vapaana pysynyttä Kalkkistenkoskea.
Taimen lisääntyy Kalkkistenkoskella
Kalkkistenkoski on Päijänteen luusuassa sijaitseva alue, joka on pituudeltaan noin 1,5 kilometriä ja jonka leveys vaihtelee 80 ja 500 metrin välillä. Päijänteen vedet virtaavat Kalkkistenkosken kautta Kymijokeen.
Järvitaimenet tulevat alueelle kutemaan Päijänteen lisäksi alapuolisesta Ruotsalaisesta. Kalkkistenkosken alueelta on löydetty laskennoissa useina vuosina jopa 50 – 70 kutupesää. Ongelmana kuitenkin on, etteivät taimenen poikaset selviä aikuisiksi, sillä alueelta puuttuvat lähes kokonaan poikasille sopivat elinympäristöt.
Kalkkistenkosken pinta-ala on kokonaisuudessaan 30 hehtaaria, mutta taimenelle sopivia lisääntymis- ja poikasalueita on ennen kunnostuksia ollut vain alle 0,5 hehtaaria. Kalkkistenkoskea on aikoinaan perattu voimakkaasti, pääuomaa on syvennetty tukin uittoa varten ja kosken virtausta on muutettu. Kosken pudotuskorkeus on lähes hävinnyt Päijänteen pinnan laskun yhteydessä 1830-luvulla ja Ruotsalaisen pinnan noston yhteydessä 1950-luvulla. Jäljellä oleva noin metrin pudotus tapahtuu Mikonsaaren alueella noin 100 metrin matkalla. Päijänteen säännöstelyn takia alueen vedenkorkeus vaihtelee huomattavasti, jopa yli 1,5 metriä.
– Pudotuskorkeuden puuttuminen kunnostusalueilta tekee kunnostusten toteuttamisesta poikkeuksellisen. Normaaleja kunnostusrakenteita ei voida suoraan käyttää kunnostuksissa. Rakenteita, jotka padottavat vettä, kuten pohjakynnyksiä ei suoraan voinut alueella käyttää. Rakenteiden tuli olla virran suuntaisia., kuvailee Ranta.
Myllyriutta on alueista merkittävin
Kalkkistenkosken kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin viime vuonna ja kunnostuksia jatketaan vuonna 2023 kolmella kohteella. Alueelle on tarkoitus rakentaa yhteensä lähes kaksi hehtaaria kutu- ja poikasalueita. Tänä vuonna kunnostuksen kohteena oli Myllyriutta.
Vierailemalleni Myllyriutalle tuotiin talven aikana yhteensä 4 000 kuutiota erikokoista kiveä, mikä tarkoittaa 200 rekkalastillista. Tomi Rannan mukaan Myllyriutta on kunnostettavista kohteista merkittävin ja suurin yksittäinen kohde.
Itse kunnostus tehtiin muutaman viikon aikana. Kaivinkonekunnostus toteutettiin helmikuussa, mutta kunnostuksen valmistelut aloitettiin jo viime syksynä, kun alueelle rakennettiin työmaatie. Talvella työmaalle tuotiin kunnostuksessa käytettävää kivimateriaalia. Suurin osa kunnostuksen kivimateriaalista on tarkoitettu poikasten elinympäristöksi. Hanke on ollut suunnitteilla jo pitkään, sillä kunnostussuunnitelma on tehty alun perin jo vuonna 2013 EcoRiver Oy/ Tmi Arto Hautalan toimesta.
Arvovieraiden päivä koskella
Aurinkoinen päivä oli tuonut Kalkkistenkoskelle useita vierailijoita ja kohteella vieraili sopivasti myös Suomen Vapaa-ajankalastusmuseosäätiön hallitus. Säätiö hallinnoi Kalkkistenkosken kunnostushanketta. Vierailijoiden joukossa olivat muun muassa hallituksen nykyinen puheenjohtaja Hannu Heinonen, joka vastaa hankkeen hallinnosta sekä hankkeen isä ja hallituksen aiempi puheenjohtaja Juha Keto.
Juha Keto kertoi lyhyesti kosken historiasta. Kalkkistenkoski on erikoinen alue, sillä se on pysynyt vapaana voimalaitoksista. Kosken kalastusoikeudet on vuokrattu 1800-luvun lopulla Kalkkisten kalastusklubille, jolle kalastusoikeudet kuuluvat edelleen. Kedon mukaan kalastusklubi on aikoinaan osaltaan myötävaikuttanut kosken vapaana pysymiseen.
Voimalaitoksia ei Kalkkistenkoskelle voida tulevaisuudessakaan rakentaa, sillä koski on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Kauniit ranta-alueet on suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesialue on suojeltu koskiensuojelulain lisäksi vesilailla.
Suomen Vapaa-ajankalastusmuseosäätiö on jo saanut arvokkaasta kunnostustyöstä tunnustuksen, kun WWF myönsi hankkeelle Pandapalkinnon vuonna 2021.
Mittava rahoitus ja hankkeen seuranta
Kunnostukseen on saatu rahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Suomen Vapaa-ajankalastusmuseosäätiö vastaa hankkeen omarahoitusosuudesta. Omarahoitukseen on kerätty varoja useilta toimijoilta, mukana ovat muun muassa WWF, Järvi-Suomen Osuuspankki, Asikkalan kunta, Kalkkisten kalastusklubi, Asikkalan kirkonkylän ja Salonkylän osakaskunnat, Järväri ry, Rapala-rahasto ja Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue.
Kunnostuksen lupaehdoissa on määritelty seuranta, mikä pitää sisällään kaksi vuotta kutupesälaskentoja ja sähkökoekalastuksia. Tämän jälkeen Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue on sitoutunut seurantaan. Seuranta on kirjattu kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotukseen.
Ilman apua taimen ei palaa
Tomi Rannalla on varsin selkeä kuva alueen taimenkantojen tilasta ja tulevaisuudesta. Hänen mukaansa suurin osa koskialueista on perattu uittoja tai kuivatusta varten tai tuhoutuneet vesivoimarakentamisen takia. Ilman koskialueiden palauttamista mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa, taimenkannat eivät tule nykyisestä vahvistumaan.
– Tätä työtä on jo tehty paljon, mutta paljon on vielä tehtävää, Ranta jatkaa.
Etenkin nousuesteitä on Suomessa hurja määrä. Koskialueiden kunnostustuen hyödyt vaeltavan taimenen osalta menevät monin paikoin edelleen hukkaan patojen takia. Taimenkannan elpyminen on mahdollista, kunhan nousuesteitä poistetaan, koskialueita kunnostetaan sekä tehdään tarvittavia kalastusrajoituksia vaellusreiteillä.
– Näitä toimenpiteitä määriteltiin muun muassa Päijänteen alueelle uusissa käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, Ranta päättää toiveikkaana.
Lisää aiheesta:
Hautala, A. 2013: Kalkkistenkosken kalataloudellinen kunnostus. EcoRiver oy, Tmi Arto Hautala.
Havumäki, M. & Ranta, T. 2019. Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry ja Hämeen kalatalouskeskus.
Päijänteen luonnonvarainen taimen ry: www.paijanteentaimen.fi
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 3/2022.
Teksti Heidi Moisio, Kalatalouden Keskusliitto
Kuvat Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
