Kemijärven Kehityksen hankkeessa kokeneet kalastajat opastavat uusia kalastajia. Vuosi sitten alkaneen hankkeen tekemä työ on jo tuottanut hedelmää, sillä Jarmo Palojärven opissa ollut rovaniemeläinen Lauri Sillanpää aloitti Kemijärvellä kaupallisena kalastajana vuoden 2022 helmikuussa.
Kaupallisen kalastuksen infrastruktuuri on Lapin sisävesillä hyvässä kunnossa. Kaikilla tärkeimmillä järvillä on kuntien omistamat, laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat, joissa voidaan perata, fileoida, paloitella ja massata kalaa.
”Korkealaatuisten lappilaisten kalatuotteiden kysyntä ylittää tarjonnan”, kertoo Lapin kalatalouden toimintaryhmän aktivaattori Markku Ahonen.
Kalastuslupien saaminen ei tuota ongelmia Sodankylän tekojärvillä, Kemijärvellä tai Pellon suurilla järvillä. Kalakannat ovat vajaahyödynnettyjä, joten vesillä on tilaa. Ongelmana kuitenkin on kaupallisten kalastajien vähyys ja niiden vähäistenkin ikääntyminen.
Kemijärvellä tähän ongelmaan tartuttiin vuosi sitten hankkeistamalla kaupallisten kalastajien houkutteleminen laajan Kemijärven vesistön kala-aitan äärelle. Kaupallisia kalastajia Kemijärvelle -hankkeen pyrkimyksenä on saada Kemijärvelle uusia nuoria kalastajia tiedottamalla alueen tarjoamista hyvistä mahdollisuuksista harjoittaa kaupallista kalastusta.
Hanketta hallinnoi ja rahoittaa 10 prosentin osuudella Kemijärven Kehitys Oy. Muu osa rahoituksesta tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Lapin Kalaleaderin kiintiöstä.
Timpurista tuli kalastaja
Hanke ei tyydy pelkkään tiedottamiseen, vaan Kemijärvellä jo toimivat kalastajat opastavat kiinnostuneita käytännössä kalastuksen saloihin. Käytäntö on jo osoittanut toimivuutensa. Kalastaja Jarmo Palojärven opissa ollut rovaniemeläinen Lauri Sillanpää on perustanut oman Laten Kala Oy -yrityksen ja toimii päätoimisena kalastajana Kemijärvellä.
Sillanpää muutti vuoden 2021 elokuussa perheensä kanssa Jyväskylästä Rovaniemelle ja hän työskenteli timpurina erilaisissa rakennustöissä. Koko ikänsä kalastusta harrastaneena Sillanpää haaveili kalastajaksi ryhtymisestä jo Jyväskylässä, mutta haave ei ottanut siellä siipiä alleen.
Rovaniemellä Sillanpään vaimo huomasi lehdessä Kaupallisia kalastajia Kemijärvelle -hankkeen ilmoituksen, jonka johdosta Sillanpää otti yhteyttä hankkeeseen ja pääsi Jarmo Palojärven oppiin.
”Käytännössä tämä oppi oli Jarmon kanssa järvellä käyntiä. Oma harrastuspohjani oli vahva ja into kova, mutta vesistö oli uusi, joten alkuun pääsemiseksi Jarmon opastus oli erinomaisen hyvä asia. Kemijärvellä on laitoshyväksytyt kalankäsittelytilat, mitä Rovaniemellä ei ole. Siksi Kemijärvi kiehtoi”, Sillanpää kertoo.
Sillanpää ja Palojärvi toimivat nyt työparina Kemijärvellä. He käyvät yhdessä laskemassa ja kokemassa verkot. Saaliiksi tulee pääasiassa haukea, kuhaa ja madetta. Kemijärven vesissä heitä harmittaa se, että 55–60-milliseen verkkoon ui jatkuvasti alamittaista kuhaa, jolle ei voi tehdä muuta kuin yrittää laittaa takaisin veteen.
Saaliinsa Sillanpää ja Palojärvi käsittelevät Kemijärven kaupungin omistamassa Riekkoniemen kalahallissa. Kaikki kala, mitä vedestä saadaan, menee kaupaksi. Kalankäsittelypuitteet ovat loistavat, sillä Kemijärven Kehitys Oy:n luotsaamassa hankkeessa Riekkoniemen kalasatama laitettiin uuteen uskoon.
Yhteistyö luo toimintavarmuutta
Kemijärven käyttämä hankemalli ja kalastajakoulutuskonsepti on peräisin Lokan kalastajayhteisön osuuskunnan kalastajilta. Sodankylässä toteutettiin kalastajien rekrytointi- ja koulutushanke, jonka pyrkimys oli saada uusia kalastajia Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristön ikääntyvän ammattikunnan nuorentamiseksi. Tätäkin hanketta rahoitti Lapin kalatalouden toimintaryhmä.
Lokassa ja Porttipahdassa kokeneet ammattikalastajat kouluttivat uusia kalastajia kahden ja puolen vuoden ajan käytännön kalastukseen. Koulutus erosi perinteisestä mestari-kisällimallista siinä, että kukin vanhempi kalastaja keskittyi omaan erityisosaamiseensa.
Kokeneet ammattikalastajat saivat korvauksen opastuksestaan. Samalla tavalla myös Kemijärvellä opastusta tekevien ammattikalastajien koulutustyö korvataan heille. Vaikka hanke Lokassa on jo loppunut, jatkaa Lokan kalastajaosuuskunta koulutusta itsenäisesti ilman hanketta ja korvauksia.
”Asenteet kaupallisessa kalastuksessa ovat muuttuneet. Enää ei olla kateellisia kalavesistä, vaan kalastajat ymmärtävät, että toimitusvarmuus on edellytys sille, että hyvät asiakassuhteet saadaan pidettyä”, Markku Ahonen sanoo.
Unelmatyössä ei stressata
Vielä parikymmentä vuotta sitten ammattikalastajia pidettiin lähinnä kummajaisina ja elämäntapaintiaaneina, mutta nykyään kaupallinen kalastus on maaseutuelinkeino siinä kuin maatalous ja metsätalous.
Lauri Sillanpääkin on saanut osakseen ihmettelyjä siitä, miksi hän vaihtoi timpurin työt kalastajan ammattiin. Hän kertoo nyt elävänsä unelmaansa, sillä hän viihtyy luonnossa ja on intohimoinen kalastaja.
”Moni ajattelee, että tässä ollaan säiden armoilla ja että työ on todella raskasta. Onhan se fyysisesti rankkaa, mutta ei sen rankempaa kuin esimerkiksi rakennustyömailla työskentely. Monen ihmettelemä talvikalastus on itse asiassa helpompaa kuin kesäkauden kalastus, kun vedet ovat kylmiä eikä tarvitse tuulen kanssa taistella”.
Jarmo Palojärvi on Sillanpään kanssa samaa mieltä. Palojärvi ryhtyi päätoimiseksi kalastajaksi vuonna 2018. Sitä ennen hän työskenteli ”konttorihommissa”, kunnes irtisanoutui työstään vuonna 2017. Päätös oli etenkin henkiseltä kantilta oikea.
”Stressitaso laski huomattavasti. Kyllä kalastajan ammatti vaatii rohkeutta ja uskallusta yrittää. Mutta itsestä se on kiinni, miten siinä pärjää. Kun on oikeat ominaisuudet, eikä pelkää työtä, on tämä maailman parhaita ammatteja”, Palojärvi kertoo.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 1/2022.
Teksti ja kuvat Auni Vääräniemi, Lapin kalatalouskeskus
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
