Åbolands Fiskarförbund on Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kalataloutta Turunmaan saariston alueella.
Åbolands Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Kaj Mattssonin vastuulla ovat järjestön toiminta ja talous. Kaj toimii myös Kemiönsaaren-Särkisalon kalatalousalueen toiminnanjohtajana, Fiskarpostenin päätoimittajana ja Åbolands Fiskeriförsäkringsföreningin toiminnanjohtajana. Kalatalousneuvoja Olav Granström vastuulla ovat Paraisten-Nauvon sekä Korppoon-Houtskarin-Iniön kalatalousalueiden toiminnanjohtajuudet, Turun kalamarkkinoiden järjestelyt sekä toimialueen kalaistutukset. Toimistosihteeri Mary-Anne Intosen vastuulla ovat kalastajaliiton, kalastusvakuutusyhdistyksen, kalatalousalueiden ja kalamarkkinoiden kirjanpito ja toimistotyöt.
Meidän tavoittaa parhaiten sähköpostilla etunimi.sukunimi@abofish.net tai soittamalla numeroon (02) 458 5100. Järjestöllä on nettisivut osoitteessa www.abofisk.net ja Facebook-sivu.
Åbolands Fiskarförbund hoitaa yhteensä kolmen paikallisen kalatalousalueen toiminnanjohtajuudet.
Järjestön jäseninä on 60 osakaskuntaa. Alueella on 318 järjestäytynyttä osakaskuntaa ja 189 järjestäytymätöntä osakaskuntaa. Kaikkiaan alueella on 470 000 hehtaaria yksityisiä vesialueita. Alueella toimii myös 55 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa.
Kolme alueelle tärkeää asiaa ovat kalavesien hoito, kaupallisen kalastuksen ja vesialueen omistuksen kehittäminen ja tukeminen sekä kalatalousaluetoiminta. Kalavedenhoito sisältään nykyisellään lähinnä eri kalalajien istutuksia, mutta tulevien käyttö- ja hoitosuunnitelmien myötä yhä kasvavassa määrin myös kutualueiden kunnostuksia. Pitkän ajan tavoitteena on vahvistaa ja parantaa kalojen luonnonlisääntymistä. Järjestö on ollut mukana kehittämässä hylkeenkestäviä rysiä, joita kalastajat ovat saaneet lainata, mutta hylje- ja merimetsokantoja tulisi harventaa, jotta kalastus olisi kannattavaa. Suomen lounassaaristossa on Suomen runsaslukuisimmat harmaahyljekannat. Sekä hylkeet että merimetsot ovat siirtyneet yhä sisemmäs saaristoon ravinnon perässä.
Vuonna 2021 satsaamme erityisesti kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistumiseen.
Alueemme tärkein kalalaji on silakka. Alueella harjoitetaan elinvoimaista silakan ja kilohailin troolipyyntiä. Lajit ovat taloudellisesti merkittäviä ja Kasnäsissä sijaitsee Suomen ainoa kalajauhotehdas. Tehtaalla valmistetaan kalankasvatukseen tarvittavaa rehua. Kalajauhoa käyttämällä Itämerestä poistetaan vuosittain useita satoja tonneja fosforia ja typpeä. Sitä voi jo kutsua todelliseksi ympäristöteoksi.
Alueestamme tekee ainutlaatuisen kaunis ja laaja saaristo, jossa on laajat kalavedet ja yli 20 000 saarta. Täällä on myös yli 12 800 vapaa-ajanasuntoa, mikä tarkoittaa, että alueen väestömäärä kasvaa kesäisin moninkertaiseksi. Toisaalta lukuisat saaret tarkoittavat aikaa vieviä kulkuyhteyksiä laajalla tehtäväkentällä. Jääkausi on jättänyt jälkensä alueen geologiaan ja synnyttänyt kalojen lisääntymiselle tärkeitä fladoja ja kluuveja. Maankohoaminen on noin 4 mm vuodessa.
Alueen kalatalouden tulevaisuus on hämärän peitossa. Yksi avaintekijöistä on hylje- ja merimetsotilanteen ratkaiseminen. Kalojen kutualueiden parantamisella ja suojelulla voi myös olla positiivisia vaikutuksia alueen kalakannoille. Vähempiarvoisia kalalajeja tulisi saada nostettua taloudellisesti merkittävien lajien joukkoon. Kalastajien määrä on laskenut viime vuosikymmenien aikana ja se suuntaus on saatava käännettyä. Kalataloushallinnon oikeilla toimilla suunta on käännettävissä ja suomalaisille on tarjolla heidän suuresti haluamaansa kotimaista luonnonkalaa.
Paras kalajuttu on jouluhauki, joka on luovutettu 1700-luvulta saakka kuninkaalle ja myöhemmin Suomen presidentille. Åbolands Fiskarförbund toimitti jouluhauen presidentille vuosina 1976-1988, mutta perinne katkesi presidentti Mauno Koiviston ilmoitettua ettei enää halua jouluhaukea. Sittemmin perinne on Korpo Kulturgillen toimesta herätetty uudelleen.
<><
Kalatalousneuvonnan ja Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikista Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöistä julkaistaan lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana.
