Kalastuksenvalvonnan koordinaattori lähdössä valvomaan kalastusta veneellä.

Kalastuksenvalvonnan koordinaattori

Timo Liljendal on toiminut kalastuksenvalvonnan koordinaattorina Porvoon-Sipoon kalatalousalueella vuodesta 2016. Alueella ollaan erittäin tyytyväisiä siihen, että heillä on kalastuksenvalvonnan koordinaattori, joka vastaa kalastuksenvalvonnan käytännön toimista.

Sipoolainen Timo Liljendal kertoo, että kalatalousalueen kanssa solmitun työsopimuksen mukaan koordinaattori hoitaa yksityiskohtaisen valvontasuunnittelun, kutsuu valvojat tehoiskuihin, ylläpitää yhteydet poliisin ja merivartioston kanssa, seuraa ilmoitustaulutilannetta ja vastaa siitä että taulut pystytetään. Koordinaattorin tehtävään ryhtyessäni oma ehtoni oli, että en ole pomo enkä valvojien esimies, vaan yhteyshenkilö, Timo kuvailee.

– Porvoon-Sipoon kalatalousalueella on suuri kalastuspaine ja toiminnanjohtaja Gabi Lindholmilla on kädet täynnä hallinnollisia tehtäviä, joten on ihan perusteltua jakaa osa tehtävistä kalastuksenvalvonnan koordinaattorille. Silti toiminnanjohtaja on edelleen toiminnasta vastaava henkilö, muistuttaa Timo.

Laaja merialue ja vaelluskalavesistöjä

Porvoon-Sipoon kalatalousalueen pinta-ala on 48 800 hehtaaria. Se käsittää Sipoon ja Porvoon merialueet sekä osan Loviisan merialueista ja lisäksi alueen läpi virtaavat vaelluskalavesistöt Sipoon-, Musti-, Porvoon- sekä Ilolanjoet, joissa on patoja ja kalateitä.

Vesialue on omistussuhteiltaan erittäin pirstoutunut. Alueella on noin 380 osakaskuntaa sekä noin 1 270 yksityistä vesialuetta. Osakaskunnista vain pieni osa on järjestäytyneitä, mutta niiden pinta-ala kattaa noin 60 % osakaskuntien pinta-alasta. Lähes puolet vesialueiden omistusyksiköistä ovat pinta-alaltaan alle hehtaarin. Yli 500 hehtaarin kokoisia omistusyksiköitä on ainoastaan 17. Omistusyksikkörakenteen pirstaleisuus ja järjestäytymättömyys hankaloittavat kalastuksen valvontaa ja yhteisten hoitotoimien suunnittelua.

Kalastuksenvalvojilla on oma vastuualueensa

Kalatalousalueella on tällä hetkellä 15 kalastuksenvalvojaa, joiden käytettävissä on vuosittain noin 500 valvontatuntia. Korona vaikutti viime vuonna valvontaan, mutta siitä huolimatta tarkastettiin 950 henkilöä, annettiin yhdeksän näyttömääräystä, 108 huomautusta sekä tehtiin 26 talteenottoa tai rikosilmoitusta. Pyydyksiä alueella tarkastetaan vuosittain noin 500.

Kalastusrikkomuksia ei ole alueella sen tarkemmin eritelty, mutta tavallisesti kyse on kalastonhoitomaksun puuttumisesta, liian monella vavalla kalastuksesta tai pyydyksen talteenotosta rajoitusalueelta tai -aikana. Joskus kalastuksenvalvoja voi ottaa talteen myös hylätyn pyydyksen, Timo kertoo. Varsin usein tapaamme antaa rikkeestä huomautuksen (viime vuonna 108 huomautusta) ja neuvoa asiakasta parempaan lopputulokseen, Timo jatkaa.

Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvojana toimiva Timo Liljendal tarkastaa kalastajan kalastonhoitomaksun asiakkaan matkapuhelimelta.
Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvojana toimiva Timo Liljendal tarkastaa kalastajan kalastonhoitomaksun asiakkaan matkapuhelimelta.

– Valvojilla on valtuutus valvoa kalastusta koko kalatalousalueen alueella, mutta olemme jakaneet alueen osiin ja kullekin valvojalle omat vastuualueet, joilla he pääsääntöisesti valvontaa suorittavat. Nykyiset valvojat ovat kokeneita, oman alueensa asiantuntijoita ja hoitavat alueensa valvontaa itsenäisesti. Ongelmatilanteita pyrimme ratkomaan yhteisesti ja tarvittaessa asiantuntijoiden neuvoihin ja opastukseen turvautuen. Toiminnassa olemme vissiin ottaneet mallia Ruotsista, siellähän suositaan itseohjautuvuutta, yhteisiä kokoontumisia ja keskustelevaa tiimityöskentelyä käskyttämisen sijaan, Timo naurahtaa.

Mitä koordinaattori sitten tekee?

Liljendal kertoo, että työsopimuksessa lueteltujen tehtävien lisäksi toiminnanjohtaja pyytää joskus apua joidenkin käytännön tai juoksevien asioiden hoidossa. Nämä voivat olla tarvikkeiden noutoa ja jakamista, pieniä edustustehtäviä tai yhteydenottoja eri tahoille.

Koordinaattorin yhteystiedot ovat kaikkien nähtävillä tiedotteissa, kalastusrajoitustauluissa ja kalatalousalueen kotisivuilla. Tällä halutaan helpottaa asiakkaiden mahdollisuutta ottaa yhteyttä kalastusta koskevissa asioissa.

– Sähköpostia ja puhelinsoittoja tulee kalastusrajoituksista ja kalastusluvista, samoin valituksia luvattomasta ja kieltoalueella tapahtuvasta tai häiritsevästä kalastuksesta, koordinaattori vahvistaa.

Liljendalin mukaan asiakkaiden, niin kalastajien, vesialueiden omistajien, asukkaiden, mökkeilijöiden kuin muiden vesillä liikkuvien yhteydenotot ovat toivottavia. Vaikka valvojat eivät aina pysty tarjoamaan välitöntä apua tai ratkaisua, niin niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva siitä, mihin tulevaa kalastuksenvalvontaa suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota.

– Yhteydenottoja ei ole taakaksi asti. Koordinaattorin tehtävään on varattu 30-40 työtuntia vuodessa, Timo toteaa.

Yhteisvalvonnat ovat tärkeitä tilaisuuksia

Valvojien yhteiset koulutus- ja kokoustilaisuudet sekä yhteisvalvonnat ovat tärkeitä, mutta valitettavasti korona on rajoittanut niiden pitämistä.

– Välitän valvojien tapaamisissa esittämiä sekä yhteisesti sovittuja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi eteenpäin toiminnanjohtajalle ja hallitukselle – ja vastaavasti tieto kulkee toisinkin päin, hän muotoilee.

Koordinaattorin tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat poliisi, merivartiosto, ELY-keskus ja sen kalastusmestarit, kuntien kalastuksesta vastaavat virkamiehet, lähialueen kalatalousalueiden virkaveljet sekä neuvontajärjestöt, kuten Kalatalouden Keskusliitto ja Nylands Fiskarförbund.

– Olemme tarvittaessa pyytäneet yhteistyökumppaneilta selvennyksiä ja tulkintaohjeistusta kimurantteihin säännöksiin, Timo kertoo ja jatkaa toteamalla, että lain ja säännösten tulkinta työllistää paljon. Kalastuslain ja -asetuksen kirjaukset ovat usein tulkintaa vaativia. Esimerkiksi talvinen täkyonginta ja ismete, miten pitkä on lyhyehkö vapa, saako jigillä pilkkiä, miten poliisi ohjeistaa talteenottoa, saako maa- tai vesialueen omistaja pystyttää ”Kalastus kielletty” -kyltin vaikka kielto ei perustuisi viranomaisten päätökseen, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Onneksi yleensä asiantuntijoilta saa täydentävää ohjeistusta, jota jaamme kaikille alueen kalastusvalvojille, jotta kaikilla olisi yhteiset toimintatavat.

Myös koordinaattorin tulee osata delegoida tehtäviä eteenpäin ja tässä olen mielestäni onnistunut hyvin, Timo kehaisee. Yksi valvoja hoitaa talteenotettujen kalastusvälineiden varastoa, toinen ylläpitää valvojien WhatsApp ryhmää ja kolmas pitää yhteyttä alueen mediaan. Lisäksi asiakkaiden ottaessa yhteyttä ja toivoessa kalastuksenvalvojan apua, välitän tiedon kyseisen alueen valvojalle.

Kohti yhä ammattimaisempaa valvontaa

Yhteistyössä toiminnanjohtajan, hallituksen ja valvojien kanssa olemme pystyneet puolittamaan valvojien määrän. Aiemmin valvontaan käytettävää tuntimäärää oli jakamassa 30 valvojaa, jolloin jokaiselle jäi aika pieni tuntimäärä. Mukana oli valvojia, jotka toimivat talkooperiaatteella ja joiden sitoutuneisuus valvontatyöhön sekä kalastuslain tuntemus vaihteli, Timo kertoo.

Nyt valvonta on muuttunut ammattimaisemmaksi, keskinäinen yhteydenpito on helpottunut ja tapaamisten vuoropuhelu on parantunut.

Kalastuksenvalvoja Timo Liljendal kirjaa valvontatapahtuman tabletille.
Kalastuksenvalvoja Timo Liljendal kirjaa valvontatapahtuman tabletille.

– Olemme saaneet kalastuksenvalvojanliivit, pankkikorttimalliset valtuutuskortit, talteenotettujen pyydysten varaston, valvojien oman WhatsApp-ryhmän ja tehneet esitteen kalastusalueesta, joka tulisi nyt päivittää kalatalousalueelle. Lisäksi osalle valvojista on hankittu Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen kehittämä sähköinen kalastuksenvalvontatyökalu. Kylttipolitiikkaa ollaan viemässä opastavampaan suuntaan vitriinityyppisillä ilmoitustauluilla. Tauluissa kalastajille kerrotaan kiellon tai rajoituksen lisäksi miksi kalastusta on rajoitettu, jolloin rajoitusta toivon mukaan noudatetaan paremmin, Timo perustelee.

Aktiivista yhteistyötä poliisin ja merivartioston kanssa

Porvoon-Sipoon kalatalousalueella tehdään vuosittain yhteisvalvontaa sekä Helsingin venepoliisin että Porvoon merivartioaseman kanssa. Viranomaisten työskentelyä on opettavaista seurata ja yhteistyö on antoisaa molemmille osapuolille.

Kalastusoikeuden ylitys on usein asianomistajarikos, jolloin vesialueen omistajan on esitettävä rangaistusvaatimus poliisille. Olemme saaneet sovituksi Porvoon ja Sipoon kuntien sekä yhden suurehkon osakaskunnan kanssa siitä, että he pyytävät syytteen nostamista valvojien heidän omistamilla vesialueilla poliisille ilmoittamista rikkomuksista. Tällä on merkitystä erityisesti keväisessä siikaonginnassa, jossa lain mukaista yhden vavan periaatetta ei yleisesti noudateta, selventää Timo.

Lisäksi Timon mielestä on erinomaista, että Itä-Uudenmaan poliisilaitos nimesi oman rikosylikonstaapelin kalastuksenvalvonnan yhteyshenkilöksi. ”Oma poliisi” -järjestelmä sujuvoittaa yhteydenottoja poliisiin, kun yksi ja sama kalastuksesta perillä oleva henkilö hoitaa asioita. Ajan kanssa henkilön oppii tuntemaan alueemme säännöt ja rajoitukset sekä saamme sovittua yhteiset menettelytavat. Vastaavasti saamme yhteyspoliisilta ohjeita toimintatavoista, joita poliisi toivoo valvojien huomioivan esimerkiksi tutkintapyyntöjä tehtäessä.

Entä tulevaisuuden haasteet?

Kalatalousalueen toimintaympäristö ja painopistealueet muuttuvat yhteiskunnan mukana. Kenties koordinaattorin voisi jatkossa nimetä viideksi vuodeksi kerrallaan, Timo ehdottaa. Hallituksella olisi silloin määräajoin mahdollisuus arvioida mihin asioihin kalatalousalueella tulisi jatkossa kiinnittää huomiota ja nimetä koordinaattori kulloisenkin tarpeen mukaan. Kalastuksenvalvojilla on tavallisesti päivätyö ja sen tuomaa ammattiosaamista eri aloilta kannattaisi hyödyntää myös kalatalousalueilla. Jos esimerkiksi olisi tarve panostaa viestintään, voisi valinta kohdistua viestintää osaavaan henkilöön. Seuraavana vuonna voi vuorostaan olla tarvetta digiosaamiseen. Toki olisi mahdollista nimetä tointa hoitava koordinaattori uudelle toimikaudelle, mikäli hän on erinomaisen hyvin onnistunut ja muutoinkin sopiva tehtävään.

Koordinaattorilla olisi ilman muuta hyvä olla tietoa ja näkemystä kalatalouden eri osa-alueilta. Hänelle tulee antaa mahdollisuus kouluttaa itseään. Ennen kaikkea toimiva yhteistyö toiminnanjohtajan ja hallituksen kanssa on tehtävässä onnistumisen edellytys.

– Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta kalastus kehittyy ja muuttuu yhteiskunnan mukana ja kalastuksenvalvonnan on pysyttävä muutosten vauhdissa palvellakseen niin kalatalousaluetta kuin asiakkaitaan, Timo lopettaa.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 7/2021.

Teksti Timo Liljendal, Porvoon-Sipoon kalatalousalue ja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto

Kuvat Tapio Gustafsson

Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä