Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä, kun suojeltu vanha ruukkipato sai kalatien yhteen patoluukuista.

Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä

Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä. Vaelluskaloilla on jälleen mahdollisuus nousta Päijänteestä Padasjoen reitin koskille lisääntymään, kun viimeisimmät nousuesteet poistuivat vuoden 2020 aikana. Samalla kaloille avautui jälleen historiallinen vaellusyhteys Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen välille.

Padasjoen reitin nousuesteiden poistuminen ja koskien kunnostaminen on ollut pitkä ja kivinen tie. Projekti lähti liikkeelle jo vuonna 2007, jolloin alkoi oikeustaistelu Arrakosken voimalaitospadon osalta. Lopullinen päätös voimalaitoksen luvasta tuli vasta syksyllä 2015 korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Lopullisessa lupapäätöksessä vaelluskalojen kannalta oleellisin asia oli Arrakosken luonnonuomaan määrätty juoksutusvelvoite (350 l/minuutissa) sekä kalatien rakentaminen luonnonuoman yläosaan.

Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen, Jokioisten osakaskunnan (nyk. Padasjoen reitin osakaskunta), Hämeen kalatalouskeskuksen sekä viranomaisten pitkäjänteinen taistelu palkittiin, vaikka juoksutusmäärä luonnonuomaan jäikin toivottua pienemmäksi. Vesi alkoi virrata vihdoin syksyllä 2019 yläosan kalatien valmistumisen jälkeen. Uoman vesittymisellä oli myös Arrakosken kyläläisille iso maisemallinen arvo, virtaahan joki kylän läpi.

Toivo vaeltavasta taimenesta herää henkiin

Vuonna 2007 alkanut oikeusprosessi herätti henkiin ajatuksen vaellusesteiden poistumisesta ja vaeltavan taimenkannan palauttamisesta. Aikaisempien sähkökoekalastusten perusteella luontaista lisääntymistä ei koskilla tai sivupuroilla enää ollut. Ensimmäiset pienimuotoiset taimenten kotiutusistutukset aloitettiin 2000-luvun alkupuolella.

Varsinaisesti kunnostusten suunnittelu alkoi vuonna 2009 selvittämällä kartoituksissa koskialueiden kunnostustarpeet niin pääuomassa kuin sivupuroissa. Helpoiten toteutettavissa olleet sivupurojen kunnostukset tehtiin ensimmäisenä. Risulanojan kunnostukset valmistuivat vuonna 2012 ja Pannijoen vuotta myöhemmin. Molemmat kohteet kunnostettiin pääasiassa talkoovoimin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen oppilaiden kanssa.

Muut kunnostushankkeet odottivat edelleen Arrakosken voimalaitoksen lupapäätöstä. Ilman kalatietä ja veden palauttamista luonnonuomaan pääreitin kunnostuksilla olisi hyvin vähäinen merkitys.

Kunnostusten viimeinen vaihe

Vierun-, Kaukilan-, sekä Arrakosken luonnonuoman kunnostamiseksi Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue laittoi hankkeen pystyyn vuonna 2019. Maanomistajille järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin kunnostussuunnitelmia sekä vastailtiin kunnostuksiin liittyviin kysymyksiin. Tilaisuuden jälkeen kaikilta maaomistajilta tuli pikavauhtia suostumukset kunnostusten toteuttamiseksi. Suurin osa rahoituksesta oli myös nopeasti kasassa alkuvuodesta 2020 ja kunnostusten valmistelut etenivät vauhdikkaasti. Kunnostusten työnjohtajaksi ja ohjaajaksi kalatalousalue valitsi Hämeen kalatalouskeskuksen ja koneurakoitsijaksi erittäin kokeneen Janne Eskelisen Kuopion Teho-Louhinta oy:sta.

Ensimmäisenä kunnostusvuorossa oli Vierunkoski, jonka kunnostamiseksi oli valmistunut suunnitelma vuonna 2015. Koskessa sijaitsi reitin alin nousueste, 1800-luvulta peräisin oleva suojeltu vanha ruukkipato. Pato jäi edelleen paikoilleen ja yhteen sen patoluukuista rakennettiin kalatie Lahden kaupunginmuseon antaessa lopullisen hyväksynnän suunnitelmalle.

Kalatien lisäksi noin 120 metriä pitkä koskialue kunnostettiin koneellisesti eri-ikäisille taimenille soveltuvaksi. Suurin osa kunnostuskivestä oli tuotava muualta. Kosken ympärillä olevat vanhat suojellut rakennusten kivijalat sekä perusmuurit rajoittivat liikkumista kosken ympäristössä sekä maalla olevien kivien käyttöä. Kunnostuksissa koskeen siirrettiin yhteensä 160 m3 kiveä sekä soraa.

Vierunkosken padon lisäksi Arrakosken luonnonuomassa oli vanhan tierummun aiheuttama nousueste, joka poistettiin syksyllä Vierunkosken kunnostusten yhteydessä maaomistajan sekä Padasjoen reitin osakaskunnan yhteisvoimin. Näin oli viimeinenkin nousueste poistunut reitiltä.

Arrakosken yläpuoliseen Kaukilankoskeen oli valmistunut kunnostussuunnitelma vuonna 2016 ja Arrakosken luonnonuomaan keväällä 2020. Molemmat kosket on tarkoitus kunnostaa tänä vuonna.

Kunnostusten jälkeen pääreitille on saatu Päijänteen taimenille uutta lisääntymis- ja poikasaluetta 4500 m2. Kun tähän lisätään kunnostetut sivupurot, pinta-ala nousee lähes 7000 m2.

Yhteistyössä on voimaa

Kunnostusten suunnittelu, toteutukset sekä taimenkannan kotiuttaminen reitille on vaatinut yli kymmenen vuoden työn ja työ jatkuu vielä vuosia eteenpäin. Projekti on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä, mitä eri osapuolten yhteistyön tuloksena on saatu aikaan. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue (ent. kalastusalue), Padasjoen reitin osakaskunta sekä Hämeen kalatalouskeskus ovat olleet alusta saakka mukana tiiviisti kehittämässä aluetta.

Hankehallinnosta sekä rahoituksen hakemisesta on koko kymmenen vuoden ajan vastannut kalatalousalue. Kunnostussuunnittelu sekä kunnostusten ohjaus on alusta alkaen ollut Hämeen kalatalouskeskuksen hoidossa. Osakaskunta on rahoittanut kaikkia projekteja ja neuvotellut tiiviisti paikallisten maaomistajien kanssa, jotta tarvittavat toimenpiteet on saatu toteutettua. Osakaskunta on tehnyt myös valtavan määrän talkootyötunteja kunnostuksissa.

Taimenkannan kotiuttaminen ja seuranta jatkuu

Kalakannan pitkäaikainen seuranta on ollut erittäin tärkeää taimenkannan kotiuttamisen ja kunnostusten vaikutusten arvioimiseksi. Seuranta on tehty pääasiassa sähkökoekalastuksilla, joita on osakaskunnan toimesta tehty vuosittain vuodesta 2006 lähtien. Ensimmäiset havainnot luontaisesta lisääntymisestä saatiin vuonna 2007. Voimalaitoksen lupaprosessin aikana oli tärkeää pystyä osoittamaan, että joessa elää luontaisesti lisääntyvä luonnonkanta ja että Päijänteestä nousee isoja taimenia lisääntymään Vierunkoskelle saakka. Valitettavasti suurin osa kaloista jää kutemaan joen alaosan virtapaikoille, missä kuoriutuville poikasille sopivia elinalueita on hyvin vähän. Isojen taimenten kutupuuhia on syksyisin käynyt ihastelemassa suuri joukko ihmisiä joen ylittäviltä silloilta.

Tulevina vuosina on tarkoitus aloittaa jokeen nousevien emotaimenten pyynti. Osa emokaloista siirretään reitin kunnostetuille yläosan koskille ja osa lypsetään haudontaa varten. Mäti haudotaan silmäpisteasteelle hautomossa ja siirrettään takaisin reitin koskialueille. Tavoitteena on saada koskialueille leimautuneita poikasia sekä kunnostetut koskialueet täyteen tuotantoon mahdollisimman nopeasti.

Kutukalojen vaellusten turvaamiseksi tullaan linjaamaan tarvittavat kalastusrajoitukset Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa yhteistyössä osakaskunnan kanssa. Huolta aiheuttaa edelleen Arrakosken kalatie, sillä sen toimivuudesta ei ole varmuutta. Toivottavasti se kaikessa kummallisuudessaan osoittautuu kuitenkin toimivaksi.

Toimenpiteiden rahoitus

Kunnostusten valmistumisen jälkeen rahaa on 10 vuoden aikana mennyt yhteensä noin 60 000 euroa ja siihen päälle noin tuhat talkootuntia. Kun siihen lisätään taimenten kotiutusistutuksiin, koekalastuksiin sekä kutupesälaskentoihin käytetyt varat, nousee summa usealla kymmenellä tuhannella.

Kunnostushankkeisiin on saatu varoja ELY-keskuksesta kalatalouden edistämis- tai kunnostusmäärärahoista. Lopuista kustannuksista ovat huolehtineet pääasiassa kalatalousalue sekä osakaskunta. Viimeisimmän hankkeen (2019-2021) kustannusarvio on 30 000 euroa, josta ELY-keskuksen osuus on ollut 17 000 euroa. Omarahoitusosuutta ovat kalatalousalueen ja osakaskunnan lisäksi rahoittaneet Padasjoen Säästöpankkisäätiö sekä Etelä-Päijänteen kalastusyhdistys.

Teksti ja kuva: Tomi Ranta, Hämeen kalatalouskeskus

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 2/2021.