Talvinen täkykalastus herättää kysymyksiä. Mitä lupia tarvitaan? Kuinka monta ismete-vapaa tai ootto-onkea voi olla samaan aikaan käytössä?
Talvinen täkykalastus on taas suosittua kalastajien parissa, mutta samalla suosio on aiheuttanut harmaita hiuksia kalastuksenvalvonnassa. Kalastuksenvalvojilla on ollut haasteena tulkita kalastajien käyttämiä pyyntivälineitä ja niiden vaatimia lupia. Kalastuslainsäädäntö ei tällä hetkellä määrittele ismeteksi kutsuttua kalastusta mitenkään, joten on ymmärrettävää, että asia on monille epäselvä ja näkemykset voivat erota toisistaan. Ismete on kalastustapana hyvin läheistä sukua perinteiselle jään päältä tehdylle syöttikoukkukalastukselle.
Kalastonhoitomaksu oikeuttaa Ismete-vapaan
Ismeteksi luokitellaan virvelin näköinen vapa, jossa on kela ja syöttinä oikea kala. Pääsääntöisesti ismete asetetaan avannon reunalle odottamaan, eikä siis ole sinänsä ”aktiivista” kalastusta. Ismeteä ei luokitella yleiskalastusoikeuksien nojalla tarkoitettuun ilmaiseen kalastusmuotoon (pilkkiminen, onkiminen, silakanlitkaus), joten ismeteä käytettäessä tulee aina olla kalastonhoitomaksu suoritettuna. Ellei kalasta ikäperusteisesti, eli alle 18-vuotiaana tai 65-vuotta täyttäneenä ilmaiseksi.
Kalastonhoitomaksun maksaneena saa kalastaa yhdellä ismete-vavalla. Jos haluaa kalastaa useammalla ismete-vavalla, tulee olla lisäksi myös vesialueen omistajan lupa. Lupia myyvät osakaskunnat tai mahdollisesti kalatalousalue, joka myy yhtenäislupia suuremmalle alueelle. Jos vesialueen omistajan lupaa ei ole saatavilla, ei alueella voi kalastaa kuin yhdellä ismete-vavalla, kalastonhoitomaksu maksettuna.
Jotta ismete-kalastusta ei sekoittaisi pilkkimiseen, tulee muistaa kalastuslain pilkkimisen määritelmä. Kalastuslain 4 § 1 momentin 6 kohta määrittelee pilkkimisen seuraavanlaisesti: ”Pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.” Kalastuslain esitöissä (HE 192/2014) on todettu, että lyhyehköllä vavalla tarkoitetaan korkeintaan noin metrin mittaista vapaa ja korostettu sitä, että määrittely tapahtuu nimenomaan kalastustavan perusteella.
Ootto-onki vaatii vedenomistajan luvan
Jäälle avannon päälle asetettava ootto-onki taas katsotaan kalastuslain 4 § 1 momentin 15 kohdan mukaisesti muuksi koukkupyydykseksi, eli seisovaksi pyydykseksi, ja se vaatii kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan luvan. Luvassa omistaja määrittelee luvalle ajankohdan, hinnan ja luvalla sallittujen pyydysten määrän.
Kalastajille tarjolle lupia
Koska talvinen täkyonginta on noussut paikoin uuteen suosioon, tulisi osakaskunnissa ja kalatalousalueissa kiinnittää huomiota lupatarjontaan ja niiden markkinointiin. Mitään uutta lupatyyppiä ei välttämättä tarvitse keksiä, vaan ainoastaan paikallisesti sopia että uudet pyyntimuodot, ismete ja ootto-onki, sisältyvät esimerkiksi vanhaan koukkupyynti- tai iskukoukkulupaan.
Vaikka ismete on tehokas petokalojen pyyntimuoto, löytyy varmasti alueita, joille ismete-kalastusta voidaan kalastuslupien myynnillä ohjata.
Artikkelin on kirjoittanut Kalatalouden Keskusliiton juristi Irena Pirhonen ja se on alunperin julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 2/2020.